Tukholman tuliaisia!
Jokin aika sitten sitten meillä oli ihania vieraita Tukholmasta, kun ystävä perheineen tuli kyläilemään. Nykyisin tuntuu, että aika vaan katoaa jonnekin, eikä ketään ehdi koskaan näkemään. Edes samassa kaupungissa asuvia kavereita ei tapaa tarpeeksi usein, saati sitten vähän kauempana asuvia! Mutta toisaalta, sitten kun heitä tapaa niin se on aina yhtä ihanaa 🙂
Tukholma on jo vuosia ollut yksi lempparikaupungeistani. Ystäväni on asunut siellä kohta 10 vuotta, joten vierailuita on kertynyt jonkin verran. Opiskeluaikoina tuli kierrettyä museoita ja baareja, nyt myöhemmin enemmän kauppoja, ja ihan viimeisimpänä sisustuskauppoja. Olimme Tukhomassa käymässä alkukesästä, ja löysin muutamia ihania sisustusjuttuja! Olimme kuitenkin likkeellä pelkillä käsimatkatavaroilla, joten mitään isompaa ei voinut ostaa. Mutta mikä mieletön yllätys olikaan kun sain kaksi ihanaa tuliaista, joita juurikin olin ihaillut viime reissulla.
Sain siis tuliaisiksi kuvassa olevan kynttilänjalan, jota voi käyttää myös yhden kukan maljakkona, koska reikä on niin syvä. Tämä hassu kapistus sopisi ehkä parhaiten keittiöön, mutta en löytänyt sieltä vielä sopivaa paikkaa, joten kynttilänjalka/maljakko on nyt paraatipaikalla olohuoneen senkin päällä. Ihan tosi söpö sanon minä 🙂 Taulu on muuten tuparilahja, ja päätyi myös senkin päälle ”väliaikaisesti”, mutta sopii siihen kuin tehty. Puiset vadit ovat keväiseltä Berliinin reissulta.
Toinen huipputuliainen tuli tarpeeseen! Löysimme vasta kesän lopussa parvekkeelle sopivan sohvan, ja pieni siro pöytä oli enää ainoa puuttuva palanen. Pöytä ei paina juuri mitään, tarjotin on irrotettava ja jalat menevät kasaan tarvittaessa. Kesällä pöydälle mahtuu juuri hyvin kattamaan kahvin tai teen, ja talvella se toimii vaikka kynttiläpöytänä. Täytyy muuten vielä mainita, että kuvassa olevat Kokon kupit ovat myös tuparilahja, ja niistä on tullut suosikkiteekuppejani! Samoin pienen vaaleanpunaisen Mariskoolin olen saanut Suomesta tuliaisina asuessani ulkomailla. En ole mikään Marimekko-fani, enkä osta sieltä itse juuri mitään, mutta kaikki lahjaksi saadut tavarat ovat aina erityisen rakkaita, koska niihin liittyy niin paljon erilaisia muistoja.
Vieraiden kanssa vietettiin aikaa, tehtiin hyvää ruokaa ja käytiin kaupungilla, sekä Hietsun kirpparilla. Tällä kertaa en tehnyt kirpparilöytöjä, mutta täytyy muistaa kirjoittaa joku kerta aikaisemmista huippulöydöistä.
Yksi lisäsyy miksi rakastan vieraita, on tietysti leipominen! Tuparilahjoja on sattunut paljon tälle kerralle, ja niistä vielä yksi ansaitsee esittelyn, nimittäin Kakkujen kuningattaret kirja. Siinä on vuoden jokaiselle viikolle oma kakkureseptinsä, ja kirja on kyllä ihan mieletön. Olen tehnyt sieltä vasta kolme eri kakkua, joten lisää vieraita odotellessa 😉 Tällä kertaa valitsin Pitsitortun, jonka valmistin ”vähän siinä sivussa”. Tämä kakku pitää syödä heti kun se on tehty, joten etukäteen tätä ei voi valmistaa.
Pitsitorttu
Pohjat:
- 100 g voita
- 100 g mantelirouhetta
- 1 dl sokeria
- 3 rkl vehnäjauhoja
- 2 rkl maitoa
- 1 rkl siirappia
Sitruunatäyte:
- 5 dl kuohu- tai vispikermaa (mielestäni tähän ei tarvitse ihan noin paljon, vaan 3-4dl riittää)
- 3rkl Lemon curdia (itse käytin kaupan valmista, mutta kai tätä voisi itsekin tehdä)
- sitruunamehua (en muista laitoinko ollenkaan)
Väliin ja päälle:
- noin 5 dl tuoreita vadelmia (itsellä oli itse poimittuja pakkasessa, joten sulatin ne sieltä ja ihan hyvää tuli!)
- 2 banaania
- tomusokeria (tämä oli loppu, joten raastoin päälle valkosuklaata)
Pilko voi kattilaan. Lisää muut pohjien aineet ja sekoita. Kuumenna seosta miedolla lämmöllä sekoittaen, kunnes voi sulaa. Levitä takina neljäksi kiekoksi (halkaisija 15cm) leivinpapereiden päälle. Pohjat leviävät paistamisen aikana, joten tee ne keskelle paperia, ja yksi pohja per paperi. Kypsennä yksi pohja kerrallaan 175-asteisen uunin keskitasolla noin 8 minuuttia tai kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Anna pohjien jäähtyä kunnolla ennenkuin irrotat ne paperista.
Vatkaa kerma pehmeäski vaahdoksi ja mausta lemon curdilla ja sitruunamehulla.
Kokoa kakku suoraan tarjoiluvadille. Pane pohjimmaiseksi mantelilevy, levitä päälle kermavaahtoa, lisää vadelmia ja banaaniviipaleita. Tee seuraava kerros samoin. Jätä päällimmäiseksi kermaa, vadelmia ja banaania. Riko neljäs levy koristepaloiksi kakun pnnalle. Tupsauta päälle tomusokeria. Tarjoa saman tien, sillä säilytettäessä pitsilevyt vettyvät ja rapeus häviää.
Ohje on siis kirjasta Kakkujen kuningattaret/Tammi 2013. Pitsitorttu oli makea, mutta ihanan raikas sitruunan ansiosta. Makuja oli paljon, ja suosittelen tätä herkkua ehdottomasti! Ja niin varmasti vieraatkin 🙂 Meitä oli neljä syömässä ja yritimme saada kaiken syötyä, mutta ei ihan onnistunut. Sanoisin siis, että kakusta riittää hyvin useammalle kuin neljällekin.
