Punajuuria syksyyn

Punajuuri on aina ollut yksi lempiraaka-aineistani ruuanlaitossa. En pidä kuitenkaan valmiista punajuurisoseesta tai esikeitetyistä punajuurista, vaan mielestäni ne täytyy kypsentää alusta asti itse. Valmistusmuodolla ei ole niin väliä, mutta itse kypsennetyissä punajuurissa maku ja väri ovat ihan eri luokkaa kuin valmiiksi kypsennetyissä. Punajuuri kypsyy kuitenkin suhteellisen hitaasti, joten arkisin ei monestikaan ole aikaa tehdä siitä mitään. Lihattoman lokakuun inspiroimana olen kuitenkin tehnyt tällä viikolla normaalia enemmän kasvisruokia, ja muutamia myös punajuuresta.

punajuuripasta.jpg

Tämän ihanan punajuurivuohenjuustopastan reseptin löysin hesarin sivuilta: http://www.hs.fi/blogi/kiusauksessa/Syksyinen+luksuspasta+punajuuresta+pestosta+ja+vuohenjuustosta/a1305722129187?ref=hs-hitaat-e-5

Reseptiä noudatin suht hyvin, mutta punajuuria tein kaksinkertaisen määrän. Neljä pientä punajuurta ei missään nimessä riitä neljään annokseen! Ruoka oli kyllä todella hyvää. Tein myös ensimmäistä kertaa pestoa persiljasta ja siitä tuli ihan tosi maukasta. Lopun peston voi käytää vaikka uunileipiin tai laittaa vähän pitsan päälle. Täytyy myös sanoa, että uunissa paahtamisessa punajuuriin tulee ihanan pehmeä maku. Eppu ei ole mikään maailman suurin punajuurien ystävä, mutta tätä pastaa ja siinä olevia punajuuria hänkin kehui maasta taivaisiin 🙂

punajuuret.jpg

Myös tähän seuraavaan ruokaan punajuuret kypsennettiin uunissa, mutta tällä kertaa valmiiksi kuorittuina, leikattuina ja öljyssä ja suolassa pyöriteltyinä. Saatoin pitää niitä uunissa muutaman minuutin liian kauan niin, että osa ehti hieman karamellisoitua, mutta sehän ei makua haitannut yhtään. Pieni makeus kuuluu tähän herkkujuurekseen 🙂

img_0429.jpg

Tämän itselle melko erikoisen kasvisruuan löysin eräästä blogista, jota joku kaverini mainosti facebookissa: http://chocochili.net/2013/09/papupihvit-ja-punajuuripyre/

En ole itse kasvissyöjä, joten esimerkiksi tuo quinoa oli ennestään täysin tuntematon raaka-aine. Ohjeessa ei myöskään lukenut, että tarkoittaako 1,5dl raakaa vai kypsennettyä quinoaa, mutta itse käytin raakamittoja, kuten ohjeissa yleensä taitaa olla. Koska olen raskaana, jätin tuoreen inkiväärin pois kokonaan punajuuripyreestä ja kastikkeesta, ihan varmuuden vuoksi. En myöskään häpeäkseni omista morttelia, joten ostin juustokuminan valmiiksi jauhettuna ja korianteria laitoin puolestaan silputtuna tuoreena. Kasvisliemijauheen tilalle laitoin yhden kasvis fond du chefin pieneen määrään veteen liuotettuna. Pihvitaikina tarttui vähän sormiin, mutta käsiä kastelemalla pihvit sai helposti muotoiltua. Ne tarttuivat hieman kiinni leivinpaperiin pellillä, joten en kääntänyt niitä paiston aikana, eikä se mielestäni ollut tärkeää. Leivinpaperiin juuttuminen ei muuten välttämättä johtunut taikinasta, vaan syynä saattoi olla Lidln leivinpaperi, jota en suosittele käytettäväksi!

Punajuuria tein jälleen tupla-annoksen, koska en luota siihen, että niitä tulee tarpeeksi 😉 Pyreestä tuli tosiaan vähän makeaa paahtamisen vuoksi, mutta hyvää se oli. Korianterisoosin tein ihan tavalliseen luonnonjugurttiin ja siitä tuli tosi raikasta! Sitruunanmehua saa mielestäni laittaa ihan reilusti. Lisäksi lisäsin hyppysellisen sokeria vastapainoksi.

Kaiken kaikkiaan hyvä kokeilu ja maukas ruoka 🙂 Ruokaa jäi reilusti huomiseksi ja pihveistä saa vielä ylihuomenna vaikka kasvishampurilaisia.

Minulla löytyy myös maailman parhaan punajuurisosekeiton ja aurajuustoleipästen ohje, vinkatkaa jos joku sen haluaa.

Koti Ruoka ja juoma

Kauniita unia!

Nyt on pakko päästä kirjoittamaan ja hehkuttamaan yhtä uusimmista hankinnoistani, nimittäin trikoolakanoista. Lueskelin tässä joku aika sitten jotain sisustusblogia (en muista tarkemmin valitettavasti), jossa kehuttiin pehmeitä trikoolakanoita ihan maasta taivaisiin. Blogista löysin linkkejä toisiin blogeihin, joista osa oli kyllä vanhojakin, mutta niissä kehuttiin kyseisiä lakanoita ihan yhtä paljon. Lähdin sitten selvittämään mistä noita ihanuuksia voisi saada. Netistä löysin yhden sisustuskaupan, jossa kyseisiä Beach House merkkisiä lakanoita oli myynnissä, mutta melkoiseen hintaan (pelkkä yksi pussilakana 139e). Samoin Ristomatti Ratialla on raidalliset trikoolakanat, ja vielä ihan kohtuuhintaan (pussilakana + tyynyliina yht. 69e), mutta en ole henkilökohtaisesti mikään kovin suuri Marimekko-fani, joten jatkoin etsimistä. No, mikä on kiireisen ja malttamattoman ihmisen tapa hoitaa asioita: Stockmann tietenkin 🙂 Sieltä löytyivätkin ihanat Casan harmaavalkoiset pussilakanat, tyynyliinat ja alustalakana, ihanan pehmeää jersey-puuvillaan. Kaksi pussilakanaa, tyynyliinaa, ja yksi aluslakana maksoivat yhteensä n. 160e. Ehkä vähän kalliimmat lakanat kuin mitä yleensä ostaisin, mutta kyllä ne ovat olleet joka euron arvoiset!

lakanat1_2.jpg

Toinen puoli lakanoista on valkoinen ja toinen puoli harmaa-valkoraidallinen. Aluslakanoita ja tyynyliinoja oli monissa väreissä, pussilakanavaihtoehtoja muutamia. Pehmeä trikoo tuntuu iholla lämpimältä lempipaidalta. Trikoo ei myöskään rypisty yhtä paljon kuin tavalliset lakanat, vaikka sillä ei itselle niin väliä olekaan. (Kun en kuitenkaan silitä lakanoita)

 

Ainoa miinus, josta ajattelin laittaa palautetta myös Stockalle, on lakanoista irtoava pieni ”kangaspöly” Kangas on käsitelty pehmeäksi, nukkaantumattomaksi ja vähän rypistyväksi, mutta tästä käsittelystä johtuen lakanoista lähtee pientä pölyä pesun jälkeen. Kahden ensimmäisen pesun jälkeen kävin puistelemassa lakanat ulkona kun pölyä lähti niin paljon, nyt kahden seuraavan pesun jälkeen pölyä ei muuten huomaa, mutta imuroidessa huomaa sängyn alla ja mustalla matolla vaaleaa tosi hienoa pölyä, joka siis lähtee lakanoista. Olen kuitenkin ihastunut lakanoihin niin, että pesen ne aina aamulla, että saan ne illalla taas sänkyyn, enkä joudu vaihtamaan muita lakanoita tilalle.

lakanat2.jpg

Kuvassa vielä pehmoinen torkkupeitto ja koristetyyny, uusia löytöjä Hemtexistä. Superihanan pehmeitä kaikki! Jotenkin syksyisin tarvitsee ympärilleen kaikkea pehmeää ja lämmintä, eli paljon peittoja ja kynttilöitä 🙂

Koti Sisustus