Despite of fear and the feeling that you’re not going to make it because you’re not as perfect at this point as you imagined you should be, you just need to continue. You are never going to be perfect, you could always be better. Anyone could always improve but this is the way to leave goals unreached. So what if you run today 40 meters less than you’d on your best day? What’s the great deal if you receive 9 out of 10? One day you might not get even that far anymore, you may not run or even walk, you may not be able to read. It’s time to do what you can and use what you have.
Right now.
At least you might experience some of the best moments in your life… Achievements come along.
Miltä näyttää kauneusmaailma armeijan käyneestä, aikuisesta naisesta? Tähän kysymykseen haen vastauksen osallistumalla mallikoekuvauksiin. En koskaan ajatellut, että tämä menisi näin päin; että intin jälkeen tulisi vielä kuvauksia, mutta ei siinä kai sinänsä mitään pahaakaan ole. Tilaisuuksiin täytyy tarttua.
Inttiä suuremmaksi ongelmaksi ajattelin ikäni, sillä mallimarkkinoillahan 25-vuotias on jo ikäloppu. Alle 170-senttinen nainen on myös pätkä. En ole täydellinen.
Mutta tosiasiahan on, että on olemassa myös mainosmalleja; monipuolisia, muuntautumiskykyisiä ja persoonallisen upeita miehiä ja naisia. Omana itsenään hyviä ja antaumuksellisia poseeraajia ja katukuvan tai mainosten piristäjiä. Minusta on hienoa, että mainoksissa on monenlaista kauneutta ja komeutta.
Itseään ei pidä päästää vähällä, vaikka ei myöskään arvioida väärin kriteerein. On oltava realisti, ja näin ajattelin olla. Parikymppisenä en aina ollut, ja lisäksi itsetuntoni oli huomattavasti kehittymättömämpi, eli osasyynä kauneusalalle hakeutumiseen oli hyväksynnän hakeminen.
Pieni kilpailuvietti ja itseni voittaminen tässä tietysti edelleen on mukana, mutta hyväksyn luonnolliset rajani. Tavoitetta tässä haasteessa kuitenkin on kerrakseen, kuten kaikessa työnhaussa ja -teossa. Täytyy olla hyvä asetetuissa rajoissa; niin intissä, yliopistossa kuin mallina. Katsotaan, onko minusta vielä kolmekymppisenä malliksi!
Kuntoiluakin on aina helpompi jatkaa, kun on selkeä syy ja päämäärä pysyä linjoissa. Terveys ja kiva ulkonäkö jo sinällään riittää, mutta ainakin minulla täytyy olla lisänä joitain konkreettisia tavoitteita, joita kohti pystyn mielessäni tähtäämään. Niiden on oltava luonteeltaan pakottavia; en selviä haasteista, jos en ole kuosissa (en pääse hengissä vuorelta alas ja takaisin rakkaiden luo Suomeen, en pysty puolustamaan tasa-arvoisempaa Suomea tai vastaavaa).
Mallintyöt on yksi tällainen tavoite ja motivaattori. On oltava aina valmiudessa.
