Kesäseikkailuilta ei oikein voi välttyä tässä vaiheessa vuotta. 

Olen viettänyt tämän viikon Ahvenanmaalla parhaiden työkavereideni kanssa. Saari oli täysin entisellään. Ihmiset tulee seisomaan niin lähelle että jokaisen silmäripsen voi laskea, taputtaa selkään ja selittävät kaiken elämästään ja segelbåtistaan. 

Luonto on käsittämättömän kaunis ja meri on kaikkialla. Ja ahvenanmaalaiset eivät halua olla suomalaisia. Tuntui ihanalta viettää aikaa ulkona kaikkien sisällä istuttujen tuntien jälkeen, sain vihdoin väriä kasvoilleni.

Torstaina mentiin jatkoille turkulaisten poikien veneeseen. Olimme vältelleet porukkaa koko illan baarissa. Keskustelu meni baarin jälkeen suurinpiirtein näin:

”Te saitte just pakit, heippa.”

”Meillä on vene.”

”No okei.”

Ei ne pojat sitten olleetkaan yhtä lukuunottamatta niin urpoja kuin miltä ensin vaikuttivat, vaan oikein hauskoja ja kaljaa riitti. Musiikkina soi pyytämättä The Offspringia, mikä ei kieltämättä haitannut ollenkaan. Jatkot kestivät aamukymmeneen, sitten nukuimme puolisen tuntia kunnes oli pakko lähteä jotta ehtisimme laivaan. Kiipesimme juhlavaatteissa laiturille, viereisessä veneessä olleiden keski-ikäisten ruotsalaisten naurun saattelemana. 

Ihan onnistunut työreissu siis.

Tänään ohjelmassa on ollut auringonotto, kesäkeiton keittäminen ja kahvin juominen. Kohta saatan raahautua jopa pussikaljalle. Kesää ei voi voittaa koskaan yhtään mikään. Elämä on jotain niin parasta.

https://www.youtube.com/watch?v=oMP-X1USOFE