Jep, tää viikko oli koulun ja töiden osalta aikamoista rämpimistä. Jos en saa tarpeeksi unta ja lepoa, muutun ihan eri ihmiseksi, masentuneeksi ja kärttyiseksi. Koko maailma näyttää erilaiselta. Mulle on rankinta just se, kun on kokoajan ihmisiä ympärillä eikä hiljaisuudesta ole tietoakaan. Saattaa ehkä kuulostaa oudolta joillekin ekstroverteille 😀 Enhän mä haluaisi valittaa, koska olen ainakin vastakohta syrjäytyneestä nuoresta tällä hetkellä.

(Tää jäävuori on tässä ihan sen takia, koska mua on kiinnostanut jäävuoret viime aikoina. Haluaisin tulevaan yritykseeni logon, joka perustuu niihin)

Työviikon kruunasi ilkeä ihminen, joka sanoi ettei mun työstä ole koskaan mitään hyötyä kellekään ja että en tiedä järjestöstäni yhtään mitään. Yleensä en välitä ilkeistä tyypeistä ja lähinnä nauran niille koska tiedän että mun elämä on parempi kuin mitä niiden elämä tulee koskaan olemaan, mutta tällä kertaa noi sanat loukkasi ihan hirveästi. Lähinnä siksi koska olin niin väsynyt enkä jaksanut mitään enää. Eihän siitä edes kauaa ole kun joku mies sanoi että ”hyi miten ällöttävästi sanottu” kun puolustin mun järjestöä, mutta sillon vaan repesin, koska olin oma itseni 😀

Tällä viikolla en ole ollut.

Melkein joka ilta kotiin kävellessä kävelin kuin jossain sumussa. 

No, messut oli silti kaiken tämän arvoiset. Tuntuu että nyt mun ura lähtee oikeasti käyntiin. Se on aika hemmetin siisti ja hurja tunne. 

http://www.youtube.com/watch?v=p_2pIB9QDHY