Matkaunelmia: 10 unelmieni matkaa- haaste

To travel is to live –teksti on painettuna tanskalaisen korumerkin rannekoruihin. Ajatus on peräisin tanskalaiselta kirjailijalta ja runoilijalta Hans Christian Andersenilta ja allekirjoitan sen täysin. En voisi kuvitellakaan sellaista elämää, että kököttäisin vain kotimaassa. Ihan niin paljon en Suomea rakasta. En silti kuulu niihin levottomiin sieluihin, joiden täytyy koko ajan istua lentokoneessa. Lentokentillä odottelu ja jonottaminen on raskasta hommaa, eikä lentäminen tietenkään ole ekologinen tapa matkustaa. Nämä ovat asioita, jotka jarruttavat matkustamasta liikaa, rahan ja ajan lisäksi. Viihdyn erittäin hyvin kotona, mutta seuraava matka tai haave siitä on aina mielessä.

Totta puhuen unelmamatkojeni pajatso tyhjeni viime vuonna aika lailla. Islannin sanoinkuvaamattoman upea luonto, unelmieni ykköskohde Uusi Englanti ja hiihtoloma jouluna Sveitsissä + Liechtensteinissa kävivät toteen. Enempää en olisi voinut pyytää. Unelmieni kohde on edelleen Uusi Englanti. Kaikkea ei ehtinyt yhdellä matkalla nähdä. Joten jos nyt saisin lähteä matkalle ihan minne vaan, lentäisin luultavasti Bostoniin, viettäisin siellä pari kolme päivää ja jatkaisin matkaani Mainen kalliorannoille ja hiihtämään Vermontin syrjäseuduille.

Vaikka yksi suuri matkaunelma kävi lokakuussa toteen, se ei tarkoita, etteikö uusia haaveita olisi. Tämän postauksen idean sain mentorini Maijan blogista. Listaa 10 unelmiesi matkaa. Kymmeneen kohtaan listataan paikka, tapahtuma, kotimaan kohde, kaupunki, maa, saari, extremematka, majoitusmuoto, luonnonkohde sekä ruokaan ja/tai juomaan liittyvä kohde. Tässä minun unelmieni matkakohteet:

Paikka: Mt. Rushmore, South Dakota

Niin kauan kuin muistan olen halunnut nähdä kallioon hakatut Washingtonin, Jeffersonin, Rooseveltin ja Lincolnin päät Mount Rushmoren kansallispuistossa. Tämä on ihan ehdoton unelmieni kohde, jonne on päästävä! Kohde on todella erikoinen, lieneekö muualla maailmassa mitään vastaavia luonnon kallioon louhittuja patsaita?

Tapahtuma: MotoGP:n iltakilpailu ja kauden avaus Qatarissa

Tapahtumista minulle tulee mieleen urheilu tai musiikki. Jonkun yksittäisen suosikkibändin keikka jossakin kivassa kaupungissa toimii aina. Keikkoihin ei kuitenkaan voi oikein varautua. Joskus huomaa liian myöhään, että suosikkibändi keikkailee lähiaikoina Keski-Euroopassa. Urheilutapahtumat ovat eri asia. Ne sijoittuvat suunnilleen samaan ajankohtaan vuodesta toiseen. Esimerkiksi MotoGP-kauden avaus on maaliskuun alun/puolivälin tienoilla joka vuosi. Kausi aloitetaan Qatarista ja kisa ajetaan iltavalaistuksessa. Aikoinaan sanoin isälleni, että olisipa hienoa joskus seurata rallin erikoiskoetta ilta-aikaan. Hän totesi,että eihän siinä näe juuri muuta kuin ohi ajavan auton valot. Totta, mutta tunnelma olisi erilainen kuin päiväsaikaan. Losailin rata Qatarissa on sentään valaistu, jotta näkee muutakin kuin kolmeasataa ohi ajavan moottoripyörän valojuovat.

Kotimaan kohde: Ärjänsaari Oulujärvessä

Tästä kohteesta en ollut kuullutkaan, kunnes luin siitä viime kesänä Mondo-lehdestä. Muistin myös nähneeni eräässä musiikkivideossa maisemaa, joka saattoi olla saaresta, ainakin samanlaisia hiekkatörmiä ja rantoja siinä oli. Päiväretki lämpimänä kesäpäivänä tällaiseen paikkaan olisi mahtava kokemus. Uisin Oulujärvessä, ottaisin aurinkoa hiekkarannoilla ja lukisin samalla hyvää kirjaa. Laittaisin puhelimen kiinni, vain olisin ja nauttisin ympäröivän luonnon  kauneudesta ja hiljaisuudesta.

Kaupunki: Washington D.C

Tänne haluan keväällä, kun kirsikkapuut hehkuvat vaaleanpunaisessa loistossaan. Hmm, kauniit kirsikkapuut ja kaupungissa majaileva eräs ei-kovin-kaunis mies…eivät jotenkaan mahdu samaan mielikuvaan. Washingtoniin matkustan vasta sitten, kun Oval Officessa istuu joku muu kuin tämä nykyinen tollo. Kaupungissa on eilen alkanut National Cherry Blossmom Festifal, eli festareiden aikaan sinne sitten tulevaisuudessa jonakin keväänä! Washingtonissa haluan ehdottomasti käydä myös Arlingtonin hautausmaalla ainakin JFK:n, Jackien ja RFK:n haudoilla. Se taitaakin olla ainut Kennedy-kohde, joka mulla on kokematta.

Maa:Tiibet

Tiibetistä olen haaveillut enemmän ja vähemmän aktiivisesti sellaiset 20 vuotta. Kun näin elokuvan Seitsemän vuotta Tiibetissä (Brad Pitt <3) 14-vuotiaana, tiesin välittömästi, että tuonne on jonain päivänä päästävä. Sopiva ajankohta voisi olla sitten, kun täyttää esimerkiksi 40-vuotta. Voisin matkustaa sinne oikeastaan koska vain, mutta synttärireissu sinne voisi olla spesiaali.

Saari:Sisilia

Muutamat italialaiset ystävät ja tuttavat ovat kehuneet Sisiliaa. Italia on lempimaani ja maa, jossa olen matkustanut kotimaan jälkeen eniten. Italian kohdelistallani Sisilia on seuraavana vuorossa. Rakastan Andrea Camillerin Montalbano-dekkareita ja niiden pohjalta tehtyä tv-sarjaa sekä huikeaa Luca Zingarettia, joka komissariota näyttelee. Haluaisin käydä Montalbanon maisemissa mm. Punta Seccassa, Sciclissä, Ragusassa. Toki myös monet muut kohteet, kuten Taormina ja Syracusa, kiinnostavat Sisiliassa.

Extreme: Engadin Skimarathon St.Moritzissa.

Ensinnäkin, en ole pätkääkään mikään extreme-ihminen. Benji-hypyt, laskuvarjohypyt ja muut vastaavat jätän aivan suosiolla muille. Minulle tarpeeksi ”extremeä” voisi olla pitkän matkan hiihdon tapahtuma. Maastohiihto on laji, jonka hallitsen ja jota rakastan. St.Moritzin tapahtuma on ollut mielessäni jokusen vuoden. Tällaisessa tapahtumassa saisi haastettua itseään ihan riittävästi, varsinkin henkisesti. Pisin matka, jonka olen hiihtänyt on juurikin 42 km, joten fyysinen puoli tässä ei ole ongelma, henkinen sen sijaan luultavasti olisi. Hiihto on parasta yksin tai samassa kunnossa olevan kaverin kanssa. Pitkän matkan hiihtotapahtumia on yllin kyllin kotimaassakin, mutta niissä mietityttää eniten juuri massatapahtuman luonne. Hiihdetään ruuhkassa toisen suksien päälle/päällä, kaadutaan alamäissä porukalla. Nämä ovat asioita, joiden vuoksi olen tällaiset tapahtumat toistaiseksi skipannut.

Majoitusmuoto: Linna tai(kummitus)kartano. Ja upea chalet Alpeilla

Kukapa ei haluaisi majoittua majesteettisiin puitteisiin linnaan tai herraskartanoon kerran elämässään? Minulle kävisi hyvin vaikkapa linna Piemontessa tai Englannin maaseudulla. Kolmas majoitushaave on ylellinen alppichalet Sveitsissä (tai Itävallassa). Alppikohteissa majoituksella todella on väliä, se on viimeisen neljän vuoden aikana tullut opittua. Eri hiihtokohteissa Itävallassa, Pohjois-Italiassa ja Sveitsissä on tunkkaisia tupia ihan tarpeeksi. Yleiset tilat voivat olla viimeisen päälle, mutta huoneet remonttia vailla. Kannattaa siis tarkkaan tutkia vaihtoehtoja, ennenkuin varaa majoituksen ja pettyy katkerasti…

Luonnonkohde: Devil’s Tower ja Big horn Mecinine Wheel, Wyoming

Kolmenkympin rajapyykin ylitettyä loputon shoppailu ja kaupungilla kierteleminen lomilla eivät oikein enää jaksa kiinnostaa. Paljon mieluummin menen luontoon, tai yhdistän samalla lomalla luonnon ja kaupungin. Wyomingin osalvaltioon Yhdysvalloissa menisin ehdottomasti juuri huikeiden luontokohteiden takia. Devil’s Tower on tuliperäisestä kivestä muodostunut vuori ja intiaanien pyhä paikka. Big Horn Medicine Wheel sijaitsee samassa osavaltiossa Bighornin kansallispuistossa. Se on myös pyhä paikka. Tällaiset luonnon pyhät paikat kiehtovat minua todella paljon.

Ruoka ja juoma:Piemonten viinitilat

Tehdään heti selväksi, etten ole yhtään ruokaihminen. Ruoka on polttoainetta ja sen pitää olla ravitsevaa ja hyvänmakuista, mutta pelkän ruoan perässä en reissaa mihinkään. Sen sijaan Piemonten viinitiloille tekisin matkan mielelläni. Olen käynyt Piemontessa kerran ja sen hallinnollinen pääkaupunki Torino on yksi suosikkikaupungeistani maailmassa. Haluaisin ehdottomasti mennä Piemonteen syksyllä, kiertää viinitiloja, maistella Barolon ja Barbarescon viinejä, yöpyä maaseudulla, kävellä pellon pientareilla ja kyläteillä, ihailla ruskaa. Jos saisin ravintolassa tiramisua, se vielä kruunaisi koko reissun 😉 Useimmat haavematkani sijoittuvat syksyyn. Se on ehdottomasti parasta aikaa matkustaa moniin kohteisiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ei ole enää polttavan kuuma ja turistilaumat ovat useista paikoista poissa.

Jos jokin ruokakulttuuri kiinnostaa, niin japanilainen. Aito paikallinen sushi ja maailman laadukkain vihreä tee. Mutta en minä Japaniinkaan vain ruoan perässä menisi. Siellä riittäisi nähtävää ja koettavaa muutenkin.

Mitkä ovat sinun unelmiesi kohteet?

Kuvat järjestyksessä:

Conway, New Hampshire, Boston ja Chicago, lokakuu 2018.

Cheste (Valencia), Espanja, marraskuu 2014.

Katajanokka, Helsinki, toukokuu 2018.

Monopoli, Italia, syyskuu 2017.

Talvikuvat: Davos, Sveitsi, joulukuu 2018.

Kuva linnasta: Trentino Alto-Adige, Italia, joulukuu 2015.

Seefeld, Itävalta, joulukuu 2014.

Kuva tiramisusta: Nizza, elokuu 2010.

Torino, Italia, elokuu 2011.

Kommentit (2)
  1. Hei, täällä toinen Montalbano fani. Katson aina kaikki sarjan uudet jaksot. Huhtikuussa aletaan taas kuvaamaan uusia. Vietämme kesät maatilallamme Ragusassa ja viime kesänä istuin Marina di Ragusassa yhden ravintolan terassilla ystäväni kanssa aperitivolla kun edestämme pyyhälsi juoksien Luca Zingaretti. Hän juoksee joka ilta, kuvausten päätyttyä, Marina di Ragusan lungomarea pitkin. Niin ja tottakai me häntä tervehdimme.

    1. Hei mahtavaa, uusia jaksoja suosikkisarjaan! Uusimmat jaksot esitettiin Suomen televisiossa viime kesänä. Jotenkin oli niin ihanaa viettää tummenevaa kesäiltaa Montalbanon seurassa <3 Oi että, jos vielä törmäät Zingarettiin, kerro terveisiä ihailijalta Suomesta 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *