Reissussa rähjääntyy, joo. Tuntuu, että tällä viikolla en ole päässyt arjessa yhtään vauhtiin. Ja huomennahan tämä viikko jo loppuu. Pyykkivuori alkaa olla kohta hoideltu, miten niin lyhyeltäkin lomalta voi tulla se määrä pestävää! Tämän kaiken keskelle vielä järjestin itselleni kirppariprojektin. Joten iltaisin ei ole paljon tarvinnut keksiä tekemistä eikä unta odotella. Yksinkertaisesti tuntuu ettei tunnit päivässä riitä. Koko ajan on mielen päällä jotain.

Mutta loma oli kuitenkin ihana. Levillä oli talvi, vaikkakin räystäät tippuivat ja ladut pehmenivät iltapäiväksi. Aurinko lämmitti yllättävän paljon ja saatiin nauttia vähän siitä talven tunnusta. Täällä kotinurkilla talvi ei tuntunut talvelta, joulupukin tuomaa stiigaakin päästiin testaamaan vain pari kertaa ja jäällä en käynyt kotirantaa lukuunottamatta yhtään kertaa! Joten oli ihanaa. Hiihdettiin ja tunsin taas nahoissani, mitä se on. Kieltämättä pari kirosanaa pääsi, kun ylämäkiä vain tuli ja tuli jostain… Saunottiin päivisinkin ja lämmiteltiin varpaita takkatulen ääressä. Iltaisin tehtiin herkkuja ja yhtenä iltana myös juhlittiin äitiäni <3 Ihan rentoa meininkiä. Matka oli pitkä, mutta tulimme siihen tulokseen, että tästä voisi tulla jokavuotinen tapa. Tietenkin hieman pidemmän kaavan mukaan. Pojukin jaksoi automatkat yllättävän hyvin, parhaillaan nukkui puolet tuosta 8 tunnin ajomatkasta. Ja oli onnensa kukkuloilla, kun sai olla mummin, ukin ja kummien lellittävänä <3

Hyvää yötä ja kiireetöntä kiirastorstaita! 🙂