Marraskuun toinen viikonloppu ja tänään toinen sunnuntai. Meillä toinen isänpäivä. Vuosi sitten meidän vauva köllötteli isänpäivän aamuna isin vieressä hölmistyneenä isänpäiväkortti kädessä, tuijotti suurilla silmillään ja ihmetteli vain. Tänä isänpäivänä hän käveli kortti kädessä isin luo ja ojensi sen isukille, kurkisti yhdessä isin kanssa lahjapakettiin ja söi aamiaispöydässä kakkua. Hän on juuri nyt niin kova auttamaan ihan kaikissa hommissa, että se on liikuttavaa <3 Tämä viikonloppu ja tämä isänpäivä on mennyt meidän oman perheen kesken, kotona, on muistettu isejä ja ukkeja. Ja voisko olla parempaa lahjaa, että eilen poika sanoi ihan selvästi monta sanaa, anna, ei näy, vettä, poppa. 

Ihanaa sunnuntain jatkoa kamut ja kaikki <3

P.S. Vielä ootellaan ekoja piirrustuksia, jännityksellä.