Koti on tyhjä. Entinen koti. 

Kun eilen siivosin näitä nurkkia, haikeana ajattelin, että viimeistä kertaa. Hassua. Ajattelin, että olihan tämä hyvä koti. Tämä oli myös meidän eka koti perheenä. Vajaa kaksi vuotta sitten lattialla lojui vauvan peitto ja helistin. Neljä vuotta sitten yhtenä iltana tuo koti oli täynnä rakkaita ystäviä. Vuosi sitten täytekakussa oli yksi kynttilä. Monta ihanaa muistoa niiden seinien sisällä. Nyt ne kulkee mukana sydämessä ja valokuvissa. 

Kaiken tämän lisäksi ajattelin myös, että jos nyt muuttaisin tuohon asuntoon, ostaisin sinne aivan erilaiset huonekalut ja myöskin paljon pienemmät. Tyhjänä tuo tila näyttää isommalta ja sen hahmottaa paremmin, mikä sopii ja mikä ei. Ehkä uuteen kotiin en hanki yhtään mitään, ennen kuin näen sen tyhjänä. Millaiset kalusteet sinne sopii ja on järkevää hankkia. Valkoisen sohvan haluan, se on jo päätetty.

Tuo koti saa pian uudet asukkaat, avaimet on luovutettu. Nyt on aikaa paneutua raksaan. Pitäisi alkaa kysellä mm. Ikkunatarjouksia. 

Palataan! <3

Huhhei, on vierähtänyt pieni ikuisuus siitä, kun olen saanut/ voinut ottaa jonkinlaisia kuvia meidän kodista. Tuntuu hassulta puhua kodista, mutta kotihan tämä 36 neliön rantasaunarakennus on nyt meille. Muutto entisestä kodista on saatu viimeistäkin tavaraa myöten päätökseen, siivousta vaille valmis uusille asukkaille. Ja täällä meidän pikku kodissamme alkaa myös näyttää ihan kivalta. Tavarat kutakuinkin paikoillaan, osa etsii vielä paikkaansa ja muutama pieni juttu pitäisi viimeistellä. Mutta asua täällä voi vallan hyvin. Meillä on pieni jääkaappi, kaksi keittolevyä, kahvinkeitin ja astioita. Aamu- ja iltapalan teko onnistuu hyvin. Meillä on myöskin pieni takka, televisio ja tietenkin sauna, jossa on parhaat löylyt! Tärkeimpiä ja rakkaimpia tavaroita olen laittanut esille, tyynyt ja astiat myös. Suurin osa on varastossa laatikoissa, niitä ei niin vain mennäkään penkomaan…

Lisää kuvia lupaan. Aika on vielä vähän kortilla, koska muuttopuuhissa on mennyt aikaa. Poika tarvitsee myöskin huomiota ja raksalla raatajat ruokaa ja juomaa. Suurin apu on ollut vanhemmistani. Isä rakentaa ja äiti auttaa pojan hoidossa. Kylliksi ei voida myöskään kiittää siitä, että ollaan saatu tulla tänne toisten nurkkiin pyörimään rakentamisen ajaksi, kiitos <3

Palataan pian, nautitaan sateesta ja sen jälkeen paistavasta auringosta.