Virkattu värkätty matto

Tiedättekö sen himon. Käsityöhimon.

Täällä yksi ilmoittautunut. Projekteja on niin monta, etten varmaan kaikkia edes muista. Pikaisella laskutoimituksella ainakin kymmenen kesken. Sekä kotona että isäni luona että verstaalla. Kaikki erilaisia, kaikki sillä kuuluisalla himolla aloitettuja. En tiedä, millainen käsityön pitäisi olla, jotta saisin sen ”kertaistumiselta” valmiiksi. Helppo sen ei tarvitse olla, sillä pidän myös haasteista. Ehkä tositarpeeseen tuleva tai jollekin muulle annettava, jotta sen luovutusta ei voi lykätä kauhean kauas.

Monet himot ovat sellaisia, että olen niistä piiiitkään haaveillut. Ja miten se onkaan, että sitten päätän toteuttaa ne kertarytinällä juuri silloin kun olisi miljoona muutakin kesken. Aina. Ja sitten se on vaan pakko saada aloittaa. Herra E:n mutinan voitte kuvitella, kun kämppä on täynnä joka paikasta löytyviä käsitöitä…

Tämänkertainenkin alkoi kauan muhineesta himohaaveesta ja aivan yhtäkkiä oli pakko päästä ostamaan tarvikkeet. Pakko. Heti. Ja arvatkaa, mikä unohtui… Virkkuukoukku.

Voi sitä kitinän määrää, kun olimme nipin napin ehtineet lankakauppaan ennen sulkemisaikaa ja saaneet ne kuteet kotiin. En voinutkaan aloittaa! Onneksi Herra E kilttinä miehenä kipitti seuraavana päivänä kauppaan ;).

Poikkeuksena muihin himoihin, oikeasti tein tämän valmiiksi yhdessä viikossa. Istuin ja virkkasin illat. Ja kun se oli valmis, koin samanlaista tunnetta kuin silloin, kun hyvä kirjasarja loppuu. Tyhjyyttä. En tiennyt mitä tehdä.

Tadaa, tässä se on, tyhjyyden aiheuttaja:dsc_0006.jpg

Tulisikohan tästä uusi ”blogimatto”, heh? ”Aidosta blogimatosta” mm. Puutalobabyssä ja Mami Go Go:ssa

Virkkasin  Juhannusruusu-maton matonkuteesta. Kudetta kului lähes 5 kiloa, vaikka ohjeessa sanotaan 3-4kg. Itselleni on siis osunut paksumpaa kudetta mukaan, ja koko on sen mukainen (halkaisija n.1,4m). Ohjeet ovat simppelit, ne löytyvät mm. täältä. Ja kun ne häät pyörivät mielessä, on päässäni pyörinyt ajatus myös tällainen:  Jos en menisi kirkossa naimisiin ja halauaisin rajata ”alttarin” jollakin, voisi tällainen matto olla kaunis vaihtoehto! 🙂

dsc_0002_0.jpg

Ja jos luulette, että meillä on aina näin siistiä, niin ehei. Katsokaa peilikuvaa. Raivasin lipaston roinan alta, jotta sen tunnistaa lipastoksi.  😀

Koti Sisustus DIY

Maistiaisia hääkoristeista

Syyskuu ja sateet!( Jokainen voi tähän perään lisätä joko hymynaaman tai surullisen, ihan miten haluaa.)

Häihin on vielä enää 10 kuukautta aikaa. Kuulostaa pitkältä ajalta, mutta loppujen lopuksi vierähtää varmaan turhankin nopeaan. Viime aikoina on tapahtunut paljon juttuja (lue: rahanmenoa) häitä (ja minua) varten.

Olen lähettänyt seitsemälle eri kultasepälle täällä Turussa tarjouspyynnöt haluamani kaltaisesta sormuksesta ja lähtenyt yhden kultasepänliikkeen kanssa suunnitteluprosessiin. Yhdet minua varten piirretyt luonnoskuvat olen jo käynyt katsastamassa, ja niistä seppä alkoi muokata lisää vaihtoehtoisia malleja toiveideni mukaan. Tarkoitus on 3D-kuvien avulla katsoa, miltä näyttää sormus pelkästään keltakultaisena, miltä silloin, jos suurin timantti onkin valkokultaistutuksessa, erilaisin kiekuroin tai rakeilla ja ilman. Vaihtoehtoja on ja onneksi tietokone auttaa hommassa, muuten en olisi kehdannut niin montaa erilaista mallia pyytää! Sormuksesta varmaan myöhemmin juttua, kunhan saan seuraavat kuvat sähköpostiini. 🙂

Myös The Häämekko löytyi kolmannesta liikkeestä, jossa kävimme Maisun kanssa sovituksissa. Ja voi hyvänen aika, eihän tässä näin pitänyt käydä: tarkoitukseni oli säästää mekossa ja käyttää kaaso R:n vanhaa mekkoa, jota tuunataan minulle. Sitten päädyin Maisun kanssa sovittelemaan mekkoa ja tässä sitä nyt ollaan. Täytynee tinkiä jostain muusta. Mutta kun se oikea löytyi, ei kannata miettiä mitään kakkosvaihtoehtoa, ei vaan pysty. Jokainen, joka on löytänyt unelmiensa mekon tietää kyllä miksi! Mutta sen huomasin, etteivät miehet sitä voi ymmärtää… 😉 Mekostakin lisää myöhemmin

.Ensi kuussa voisi aloittaa jo Save The Date -kutsujen väkertelyn. Niistä tulee varmaan ihan yksinkertaiset leimasimilla tehdyt kortit. Vielä on mietinnässä, lähtevätkö kortit joulukorttien mukana vai pitäisikö ne lähettää jo aiemmin. Mitä mieltä olette, kuinka aikaisin STD-kortit tulisi lähettää, onko puoli vuotta ok?

Häihin on kerääntynyt kaikenlaista krääsää ja koristeideaa, mutta yksikään niistä ei ole vielä valmis. Tässä niistä muutamia:

dsc_0001.jpg

Keräilen erilaisia lasipurkkeja karkkibuffaa varten. Tähän Riihimäen lasitölkkiin lisäsin pitsireunuksen ja siitä tuli söpönen 🙂

dsc_0005.jpg

Sitten keräilen (silloin kun muistan) vanhoja avaimia. Vielä en tiedä, mitä niillä teen, mutta ne on kivoja.  Yhden skumppapullon päällystin kokeeksi juuttinarua ympärille kieritellen. Voi olla, että tällaisia nähdään maljakoina pöydillä. Harmi vaan, ettei tuo alkoholi ole mitään mun lempparijuomaa, eikä niitä skumppapulloja hirveästi tyhjene.. 🙂 Myös vanha maitotonkka isoäitini lapsuuden kodista pääsee juhliin mukaan 🙂

2013-06-07_14.26.34.jpg

Tällaista kaunista nyplättyä pitsiä piti tulla tuunattuun häämekkooni, mutta kun suunnitelmat menivät uusiksi, pitsi tullaan luultavasti näkemään säkkikankaisessa käsilaukussani sekä sulhasen kravatissa… Ja jos luulit, että häänäperrykset jäävät tähän, niin olit väärässä:

2013-06-07_14.27.41.jpg

Tällainen napeista väkerrelty sydän olisi tosi kiva seinälle morsiusparin taakse. Olen pienestä asti rakastanut nappeja ja siksipä törmättyäni Isyyspakkaus-blogin Tommi K.:n hääkutsuihin ( http://www.lily.fi/blogit/isyyspakkaus/kymmenen-vuotta-sitten ), halusin lainata heidän kutsuideaansa. Hääkutsuissa oli katkelma Tove Janssonin  Muumipapan urotyöt -kirjasta, jossa Hosuli ja Sosuli viettävät häitä ja vaihtavat nappeja liiton merkiksi. Napit tulevat toistumaan pieninä yksityiskohtina häissämme. Ehkäpä niiden bongailusta saisi jonkun kilpailunkin…hmmm… 🙂

2013-08-27_17.02.32.jpg

Muutama viikko sitten löysimme kirppikseltä 10 eurolla tällaisen ihanuuden. Olen ajatellut, että häihimme tulee maalaisteeman ja luonnonläheisyyden lisäksi ripaus  kultaa ja kimallusta. Siksipä näistä kehyksistä luultavasti tuunautuu liitutaulu tai sitten niihin vain laitetaan joku ihana kuvakollaasi morsiusparista, aika näyttää 🙂

Viimeisin projektini alkoi näin: Lähdimme kaatosateella hakemaan läheisestä ladosta vanhaa harmaantunutta lautaa. Pikkusiskollani ei ollut sateenpitävää takkia ja Herra E halusi myös päästä sateenvarjon alle. Pituuseron vuoksi päädyttiin luovaan ratkaisuun 🙂

2013-08-31_09.48.15_0.jpgPätkin pitkästä laudasta alle metrin mittaisia pätkiä ja yhden näistä pätkistä halkaisin vielä pituussuunnassa kahtia. Halkaistusta pätkästä tuli taustatuki muille pätkille, kas näin:

2013-09-01_16.22.37_0.jpg

Ja tällainen siitä tuli:

 

2013-09-01_16.28.33_0.jpg

Ja pätkät ovat erimittaisia tarkoituksella 😉 Tarkoitus on kiinnittää pikkunauloilla erilaisia pieniä kultaisia valokuvakehyksiä kiinni tähän taustaan. Yhteen kehykseen tulee aina yhdessä pöydässä istuvien nimet. Istumapaikat vieraat saavat pöydässään neuvotella keskenään, minä en sillä vaivaa päätäni 🙂

 

Kauneus DIY