Seitsemäs kerta: Globalisaation tähden

Seitsemäs kerta: Kilpailukyky ja globalisaatio

Oppimistavoitteet:

  • tunnet globalisaation ympärillä olevan keskustelun
  • osaat selittää, miksi ja miten yritykset globalisoituvat
  • ymmärrät, että globalisaatiolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yksilöön, organisaatioon, yhteiskuntaan ja kansakuntiin

Oi globalisaatio sinä iänikuinen aihe, kuinka sinusta riittäisikin puhuttavaa. Tuskin kukaan on aiheelta välttynyt, mutta kertauksen ollessa opintojen äiti palauttelimme mieleen miten tuon termin oikeaoppisesti määritellä. Globalisaatiolla tarkoitetaan maailmanlaajuista integraatiota kaikilla tasoilla, integraation tarkoittaessa yhdentymistä. Globalisoituuneessa maailmassa ihmiset ja organisaatiot ovat yhä tiivimmin sidoksissa toisiinsa. Yritysmaailmassa globalisaatiolla viitataan monikansalliseen toimintaan, mikä käytännössä tarkoittaa liiketoiminnan harjoittamista rajojen yli ja jopa koko maailman kanssa käytävää kaupankäyntiä.

No miksi yritykset sitten globalisoituvat. Kuten otsikkokin jo paljastaa kilpailukyvyllä täytyy olla asian kanssa jotain tekemistä. Yritys, jolla on monikansallista toimintaa toimii siis useassa maassa samanaikaisesti. Tämä johtuu useimmiten yritykselle edullisemmista kustannuksista eli yritys on siirtänyt tuotantoaan maahan, jossa esim. palkkakulut tai verotus ovat matalempia. Luentoesimerkkinä suomalaisesta monikansallisesta yrityksestä annettiin mm. Stora Enso ja Nokia Siemens Networks. Toki matalamman hinnan lisäksi myös resurssien parempi saatavuus on ilmeinen syy yritykselle siirtää tuotantoaan. Ja mainittakoon vielä suurtuotannon edut luonnollisena syynä yritykselle kasvattaa tuotantoaan. Tuotannon kasvun myötä yksikkökustannukset, kun tuppaavat laskemaan. Tähän asti asia on kauppatieteitä opiskelevalle selvää pässinlihaa kaikki tyynni. 

Toki luennolla palauteltiin mieleen myös vanhat kunnon kansainvälisen liiketoiminnan muodot. Tytäryhtiö, allianssi ja fuusiot näistä tavanomaisimpia ja hieman hämärän peittoon jäänyt institutionaalinen yhteistyö, jota ei wikipediakaan näin jälkeenpäin pohtiessa enää sen paremmin avannut. Tosin käsitettä, kun pohtii ei se taida sen kummoisempi olla, kuin yksiselitteisesti eri instituutoiden välinen ja maan rajat ylittävä yhteistyö. Jokatapauksessa voidaan todeta, että tapoja on monia ja liiketoimintaa harjoittaessa yritys valitsee niistä kokoonsa ja toimialaansa nähden sopivimman. 

Globalisaatio teoriassa on selkeää ja syyt ymmärtää lähes itsestäänselvyyksinä yritysten näkökulmasta, mutta entäs kun miettii globalisaation hyviä ja huonoja puolia. Ensimmäisenä mieleen nousee perinteinen voiton ja etiikan vastakkainasettelu. Kuten todettua yritykset siirtävät tuotantoaan suurempien voittojen perässä halvemman tuotantokustannusten maihin. Kun toimitaan dollarin kuvat silmissä ei ole mitenkään ihmeellistä, että muut arvot, kuten luonto ja sen kestävyys jäävät taka-alalle. Myös silloin, kun haetaan halpaa työvoimaa siinä ei pahemmin aleta miettimään työntekijöiden etua, tarjotaan vain ja ainoastaan sitä mihin on maassa totuttu hyväksyttävää tai ei. Kyllä brändi tämän kestää varsinkin kotirintaman kuluttajien ollessa usein täysin tietämättömiä tai välinpitämättömiä siitä missä tuote todellisuudessa valmistetaan. Negatiivisena puolena sanottakoon siis kehittyvien maiden, sekä näiden luonnonvarojen häikäilemätön hyväksikäyttö kuitenkaan unohtamatta kolikon kääntöpuolta, jolta löytyy mm. työpaikat joita ulkoistaminen maihin tuo. Köyhät maat eivät myöskään omaa rahkeita kehittää tuotantonsa laatua, minkä globalisaatio ja suuryritykset osaltaan mahdollistavat. 

Globalisaatiosta palatkaamme luennon alkuun ja korostettakoon, että juuri tämän tasoinen opetus jää oppilaille parhaiten mieleen. Luennon alussa siis käsittelimme eri johtamistyylejä klassisten elokuvien kautta joita olivat mm. leijonakuningas ja braveheart. Oppilaat itse pohtivat mitä johtamistyyliä hahmot, kuten mufasa, joka on muuten malliesimerkki sankarijohtasta, edustavat. Tätä seurasi äänestys, sekä vapaat puheenvuorot perusteluista. Huomionarvoista on, että monesta johtajasta löytyi useamman, kuin yhden klassisen johtamistyylin piirteitä. Alun pohdinta linkittyy luennon päättävään Mikko Laakkosen, Hydroline OY:stä esitykseen, jota ikäväkseen allekirjoittaneella ei ollut mahdollisuutta jäädä seuraamaan. Tutustuttuani kuitenkin esitelmän materiaaliin nostan tästä esille tärkeitä seikkoja. ” Kaikki lähtee ihmisestä ” -lause perustelee minkä takia nykymaailmassa ei riitä enää asioiden johtaminen ( management ), vaan tarvitaan ihmisten johtamista ( leadership ). Hyvä johtaja tukee ja kannustaa, pyrkii luomaan inspiroivan ilmapiirin, toimii esimerkkinä, mukautuu tilanteisiin, sekä etsii jatkuvasti kehitettävää. Laakkonen painottaa muutoksen välttämättömyyttä ja sitoo sen jatkuvaan parantamiseen. Auringossa paistattelevan ja paskantavan buldogin sijaan johtajan rooli on olla nälkäinen susi.

 

 

 

Kommentit (1)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *