Tipattoman tammikuun vaikutukset hyvinvointiin
Vietimme mieheni kanssa perinteisesti tipatonta tammikuuta. Alkoholin nauttiminen kuuluu ajoittain elämäämme, sillä lapsettomina meillä on viikonloppuisin kyllä paljon aikaa hieman juhliakin. Alkoholin käyttömme sijoittuu ainoastaan viikonloppuihin, mutta vuoteen mahtuu paljon myös viikonloppuja, jolloin emme juo laisinkaan. Jos joisimme joka viikonloppu, seurauksena olisi huono mieli ja väsynyt ruumis.
Nyt tammikuu tuntui erityisen pitkältä, mutta emme haikailleet alkoholin perään yhtään. Oli ihana herätä viikonloppuisin virkeänä ja levänneenä ja se onkin merkittävin huomio tipattomuudesta. En varsinaisesti huomannut unenlaatuni parantuneen, mutta vireystaso oli paljon terävempi ja aikaansaavampi. Sitä lisää, kiitos!
Huomasin myös kasvojeni ihon kirkastuvan merkittävästi. En tehnyt mitään muutoksia ruokavaliooni, mutta ihossa näkyi hyvä nestetasapaino eikä väsymisen merkeistä ollut tietoakaan. Alkoholi tunnetusti järkyttää nestetasapainoa, joten sillä on suora vaikutus hyvinvointiin sekä erityisesti jaksamiseen.
Ehkä parhainta oli kuitenkin huomata positiivisia vaikutuksia yliaktiviisuuteen taipuvaisesta hermostostani.Hermostoni on usein lievässä pakene tai kuole moodissa ja se ärsyttää minua ihan suunnattomasti. Alkoholi provosoi sitä ihan selkeästi ja huomio saikin tulevaisuuden suhteen mietteliääksi. Jätänkö juhlat juhlimatta, että saisin nauttia siitä astetta rauhallisemmasta olotilasta. Se vaatisi myös kahvin juonnin lopettamista, mutta siihen en pysty.
Painosta ei tippunut grammaakaan enkä huomannut muitakaan aineenvaihdunnallisia vaikutuksia. Tällä kertaa tipattomuus vaikutti kuitenkin omaan ajatusmaailmaan siinä määrin, että tulevaisuudessa juominen tulee vähenemään huomattavasti. Se ei tarjoa enää mitään uutta eikä siinä ole enää mitään hauskaa. Aikansa kutakin ja tämä on oikein tervetullut muutos elämään.
Mies on alkanut puhumaan kokonaan alkoholittomasta elämästä terveysongelmiensa vuoksi. Vaikka haluan vielä silloin tällöin nollata, aion olla mieheni tukena. Se hyvän olon tunne, mitä mieheni sai tipattomuudesta onkin omaa luokkaansa ja tarina erikseen. Hän kuuluu niihin ihmisiin, joita seuraa kova krapula pienestäkin alkoholimäärästä. Nyt ymmärrän paremmin tuonkin tuskan, sitä krapulaa ei nimittäin tullut yhtään ikävä.
