Isossa ruokakaupassa käveli yllättäen vastaan entinen ystävä. Tein väistöliikkeen välittömästi hyllyjen väliin melkein ennen kuin ehdin kunnolla edes tunnistaa. Ja hän ei huomannut minua. Hiiviskelin koko lopun kauppareissun muropakettipinojen ja karkkiständien takana . Aina tähystellen missä olisi turvallinen reitti. Olin hyvin helpottunut kun pääsin livahtamaan ostoksieni kanssa pois ilman ,että jouduin kohtaamiseen kasvotusten. Siitäkin huolimatta […]

Joinain päivinä satelee yllättäviä palkintoja ihan vain siitä ,että on olemassa. Niin kuin vaikka se ,että kun on ollut pohjoisessa monta viikkoa ja kun ajaa etelään onkin Helsingissä äkkiä kesä. Siihen voi sukeltaa kun se tulee niin yllättäen. Täytyy laittaa hame päälle ihan vain kesää varten. Eikä haittaa yhtään että melkein sataa. Niin kuin olisi […]

-Mistä sä näet unta? -Sinusta ********* –Näin susta unta viime yönä. –Aijaa, mitä mä tein siinä? –Sä halasit mua. ********* –Sinä olet paras. –Ei kun sinä. ********* –Tiedätkö että olet tosi kiva? –Tiedän. ********** Keskusteluja jotka jonkun muun kanssa olisi vähän liikaa, mutta jotka lapsen kanssa illalla kun pötkötellään sängyssä on vain maailman ihaninta.   […]

Otsikon ajatus oli Riikka Pulkkisen kirjassa Lasten planeetta. Romaanin yksi juoni seuraa eroavaa pariskuntaa ,jolla on pieni lapsi. Nainen toivoo ,että ero vaikuttaisi lapseen mahdollisimman vähän .Hänestä vanhemman pitäisi olla lapsen tausta. Ei sellainen päähenkilö joka eroamalla  tai  ehkä joskus  uudella parisuhteella häiritsee lapsen olemista. Hän kokee syyllisyyttä erosta ja miettii ,että pettää sen millainen […]

Jossain unen ja hereillä olon välissä on tila ,jossa mieleen liukuu muistoja ,joita en ole tilannut. Huomasin tämän vasta vuosi sitten kun lapsi oli huono nukkumaan ,etenkin päiväunia. Sitä sorttia ,jota pitää työntää tauotta rattaissa jotta se pääsee unen päähän kiinni ja herää sittenkin 40 minuutin kuluttua. Kantorepussa se saattoi joskus nukkua pidemmänkin pätkän.Jos oikein […]

En ole pystynyt lukemaan romaaneja viime vuosina. Koska ne eivät ole totta. Tämähän on periaatteessa oudon kuuloinen syy, mutta en ole pystynyt juuri muuta miettimään kun olen romaaneja yrittänyt lukea. ”Tämä ei ole totta” ,hiipii mieleeni vähän väliä. Ongelma alkoi kai Knausgårdista. Kerronta oli niin suoraa ja rehellistä ,että mietin etten ikinä uskaltaisi kirjoittaa mitään […]

Joissakin elokuvissa ( Call me by your name), tv- sarjoissa (Skam ) tai vaikka joissakin blogeissa on se jokin ,josta tulee oikeasti se olo: Tuollaista oli olla tosi nuori. Ja oli se tarina sitten 70-luvulta, 2010-luvulta tai juuri tällä hetkellä kirjoitettua ,niin se jokin siinä ei kai muutu millaista on olla nuori. Kaikki on jotenkin […]

Oikeastaan olen sitä mieltä että naisten pitäisi käyttää aikaansa kuten miesten: Keskittyä siis niihin asioihin mistä tykkää ,eikä tehdä jatkuvia aikaa syöviä asioita ,kuten nyt siivoaminen. Kuinka turhaa puuhaa se nyt on ,kun kaikki täytyy kuitenkin tehdä uudestaan varsin pian. Jos vaikka sen sijaan lukisi kirjan tai puhuisi ei mistään tärkeästä kaverin kanssa tai lähtisi […]

Kai sitä äitiäkin nyt välillä kiukuttaa. Aina kun kuulen lastenpsykiatri Jari Sinkkosen puhumassa viisaita radiossa tai televisiossa mietin että hänen pitäisi muuttaa meille asumaan ja kertoa vähän väliä että ” ihan hyvin sinä pärjäät”. Viimeeksi kuulin ohimennen hänen sanovan aamutelevisiossa että ”ei lapsi tarvitse mitään täydellistä arkea, vaan ihan tavallista ja turvallista olemista” .Ja että […]

Minulla on rasittava ongelma: vanhoja kirjoja lukiessa sellainen punakynätyyppi mielessäni iskee välillä paikalle. Se alleviivaa kaikkia sellaisia lauseita noista kirjoista mitä ei enää saisi kirjoittaa. Että jos tämä kirja julkaistaisiin tänään, nämä kaikki asiat aiheuttaisivat mielipahaa jollekulle ja kirjoittajalle tulvisi loukkaantunutta palautetta. Kuten että:  Juoni on liian ennalta arvattava? Miksi päähenkilön pitää olla kaunis ja […]