Joonas Konstigin Totuus naisista, Gummerus 2013.   Tämä kirja on pitkään aikaan maailmankuvaltaan kyynisin ja kolein romaani, jonka olen lukenut. Olin vähällä lopettaa kirjan loppupuolella sen lukemisen, mutta valitettavasti se oli niin hyvin kirjoitettu, etten voinut laskea sitä käsistäni. Millainen sitten on kirjan maailmankuva? Se on osoitettu miehille, joilla on tyttäriä, ja sellaiseksi kirjailija tunnustautuu […]

Riikka Pulkkisen Vieras, Otava 2012.   Olen pitänyt paljon Riikka Pulkkisen aiemmista romaaneista Raja ja Totta, ja niinpä odotukseni olivatkin korkealla tarttuessani hänen uusimpaansa, Vieraaseen. Siitä huolimatta, että blogimaailmasta oli kantautunut huolestuttavia viestejä siitä, ettei tämä olisikaan mikään helppo pala. Ja sitä se ei todellakaan ole. Kirja on monitasoinen ja moniääninen teos, jossa välillä on […]

Vladimir Nabokovin Naurua pimeässä, Gummerus 2012, (Kamera obskura 1933), suom. Eila Pennanen ja Juhani Jaskari.   Vladimir Nabokovin tuotannon tuntemus rajoittuu kohdallani Lolitan (1955) elokuvaversioon ennen tutustumista tähän hänen julmaan ja osuvaan, ja melkoisen kyyniseen varhaisteokseensa. Tarina kertoo sen tavallisen tarinan varakkaasta miehestä, joka hullaantuu vaarallisesti paljon itseään nuorempaan, laskelmoivaan naiseen. Ja tämän kertominen ei […]

Tuomas Vimman Helsinki 12, Otava 2004.   Tämä kirja saa minut häpeämään sitä, että ahmin sen yhtä lailla kuin Gourmet- teoksen, joka oli kolmas osa ns. Helsinki- trilogiasta. Helsinki 12 on Vimman esikoisteos ja siis ensimmäinen osa kyseisestä trilogiasta, ja sellaisena häpeämättömän nokkela ja moraaliton. Mutta ei moraalilla olekaan mitään tekemistä tämän kirjan kanssa, mottonaan […]

Pekka Hiltusen Sysipimeä, WSOY 2012.   Täytyy heti ensimmäiseksi tunnustaa, että luin Pekka Hiltusen Sysipimeän omana teoksenaan ilman vertailukohtaa saman kirjailijan aiempaan, kehuttuun teokseen Vilpittömästi sinun. Niinpä minulta jäi tutustumatta Studion muotoutumiseen sellaiseksi kuin siitä tuli, ja päähenkilöiden Lian ja Marin tutustuminen toisiinsa jäi myöskin arvoitukseksi. Siitä huolimatta Sysipimeä toimi omana, ainutkertaisena teoksenaan ihan hyvin […]

A.S. Byattin Pieni musta kirja, Teos 2012, suom. Kersti Juva   Tämä teos ei ole mitään kevyttä kesälomalukemista, vaan nautinnolla kirjoitettua, sisällöltään painavaa ja aika mustaakin kerrontaa. Arjen tilanteet nyrjähtävät näissä kertomuksissa raiteiltaan ja yllättävät lukijan. A. S. Byattin aikaisemmista teoksista (mm. Riivaus, Lasten kirja) tuttu hieno kielen taju ja yksityiskohtainen kuvaus ovat tallella. Kersti […]

Mikael Niemen Veden viemää, Like 2013, suom. Jaana Nikula.   Näin kutkuttavan jännittävää kirjaa en ole pitkiin aikoihin kohdannut, jota lukiessa pitää ihan pyöriä jännityksestä ja ahmia kirja heti kertalukemalla. Tällainen jännityspakkaus on Mikael Niemen vastikään suomeksi ilmestynyt Veden viemää. Sitä voisi luonnehtia katastrofiromaaniksi. Ruotsalainen katastrofiromaani onkin melkoisen originelli ilmiö. Mikae Niemi kuvaa todella onnistuneesti […]

Reijo Mäen Sheriffi, Otava 2012.   Tämä kirja on turvallinen valinta viihteellisen dekkarin ystäville. Reijo Mäki on puhekielen mestari, ja käyttää paljon nokkelia puhekielen ilmauksia tekstissään. Joka toinen lause on ladattu nokkeluuksilla, mikä tekee lukemisesta juohevaa. Varsinainen juoni jää ikään kuin sivuasiaksi, kun yksityisetsivä Vares kiertää tuttua reittiään ravintola Uudesta Apteekista tällä kertaa Satamasaluunaan. Ja […]

Jennifer Eganin Aika suuri hämäys, Tammi 2012, suom. Heikki Karjalainen.     Kerrankin olen täysin samaa mieltä kirjan kannen viiden tähden kanssa. Yhtä hyvin tämä voisi olla täyden kympin kirja, riippuen asteikoista. Näin uudenlaista ja yllättävää lukukokemusta harvoin tapaa. Jennifer Egan on rakentanut kirjansa kuin postmodernin talon, josta vuoron perään välähtävät eri puolet esiin, kun […]

Hannu Väisäsen Taivaanvartijat, Otava 2013 Hannu Väisäsen uusin kirja, Taivaanvartijat, jatkaa herkullisesti Anteron tarua, jonka aikaisemmat osat ovat jo osoittaneet hänen taituruutensa sanankäyttäjänä. Hannu Väisänen luo edelleen mielenkiintoisia, toisiaan vastaan törmäileviä tuokiokuvia nuoren taiteilijan maailmasta. Mennään seurakuntaneuvostosta vuoristorataan ja ahdaskatseisesta kirkollisesta väestä taiteen ikuisuuteen. Lukija voi vain toivoa pysyvänsä perässä, kun hetket törmäilevät toisiinsa, kuten […]