Hannu Väisänen: Taivaanvartijat

Hannu Väisäsen Taivaanvartijat, Otava 2013

Hannu Väisäsen uusin kirja, Taivaanvartijat, jatkaa herkullisesti Anteron tarua, jonka aikaisemmat osat ovat jo osoittaneet hänen taituruutensa sanankäyttäjänä. Hannu Väisänen luo edelleen mielenkiintoisia, toisiaan vastaan törmäileviä tuokiokuvia nuoren taiteilijan maailmasta. Mennään seurakuntaneuvostosta vuoristorataan ja ahdaskatseisesta kirkollisesta väestä taiteen ikuisuuteen. Lukija voi vain toivoa pysyvänsä perässä, kun hetket törmäilevät toisiinsa, kuten elämässä tapahtuu. Ehkä paikoin kirjailijan ote on ollut liiankin kepeä, mutta vastapainoksi on hienoja osuuksia, joissa mm. kuvataan nuoren Anteron rakkaudennälkää kesken alttaritaulujen maalaamista. Puhumattakaan lähes kirkollisiin mittoihin yltyvästä vuoristorata-ajelusta. Jälleen kerran voi vain suositella Anteron matkaa erilaisten taivaanvartijoiden seurassa aikaansa seuraavalle lukijalle.