Pekka Hiltusen Vilpittömästi sinun, Gummerus 2011.

Luin nyt aiemmin lukemaani Sysipimeää edeltävän Vilpittömästi sinun- dekkarin väärässä järjestyksessä, mutta siitä huolimatta teos toimi sellaisenaan ja taustoitti mukavasti Studion syntyhistoriaa. Molemmissa kirjoissaan Hiltunen on tärkeiden yhteiskunnallisten ilmiöiden äärellä. Siinä, missä Sysipimeässä keskiössä oli varsinkin homoihin kohdistuva väkivalta, käsitellään Vilpittömästi sinun – kirjassa mm. prosituutiota ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä populistisia ääriliikkeitä. Kirjan päähenkilöistä, Liasta ja Marista muodostetaan hyvinkin ihanteellinen kuva vahvoina, suomalaisina naisina, jolle kuvalle vasta Sysipimeässä annetaan enemmän sävyjä ja syvyyttä. Vilpittömästi sinun on taitavasti kirjoitettu, viihdyttävä jännitysromaani, jossa jännitys kohoaa välillä melko piinaavalle tasolle, ja laukeaa sitten päähenkilöiden, Lian ja Marin, ystävyyden kuvaukseksi ja koko Studion henkilökunnan keskinäisen solidaarisuuden kuvaukseksi. Lia ja Mari ovat löytäneet keskellä kolmatta päähenkilöä, suurkaupunki Lontoota, pienet, suojaiset yhteisönsä, joissa jatkaa elämäänsä. Lukijalle on lohdullista tietää, että Pekka Hiltunen on aikonut jatkaa sarjaansa vielä useamman kirjan verran. Itse ainakin aion seurata Lian ja Marin tarinaa jatkossakin. ja toivon heidän tarinansa saavan yhä lisää syvyyttä. Nyt kirjassa on ehkä aavistuksen verran liiankin selkeästi asetelma hyvikset vastaan pahikset. Tietysti Lia ja Mari Studiossa työskentelevine ystävineen ovat niitä hyviä. Ja tarkoitus pyhittää keinot pahiksia vastaan.