Haruki Murakami: IQ84 (Osa 3)

Haruki Murakamin IQ84 ( Osa 3), Tammi 2013, suom. Aleksi Milonoff

iq84.jpg

Minulle kävi niin, että rakastin jokaista tämän kirjan sivua, siksi että sen kieli oli ymmärrettävää ja päähenkilöt rakastettavia. Sellaisia, jotka haluaisi tuntea, ja on kuitenkin kiitollinen siitä, että tämä tarina sallii heihin tutustumisen hitaasti ja rauhallisesti, kuin mietteliäästi. Tämän kirjan tahti on verkkainen, mutta se ei haittaa, sillä jännitys molempien päähenkilöiden kohtalosta pitää otteessaan nuo kaikki sivut. Ja kolmaskin päähenkilö on kaikesta vastenmielisyydestään huolimatta mielenkiintoinen. Tämän kirjan kuvaama rakkaustarina on yksi kirjallisuuden kauneimpia ja puhtaimpia. Kaikki nuo 1200 sivua tarvitaan sen kertomiseen, ja lukeminen on nautinto. Ei siis kannata lannistua sivujen runsaudesta, vaan pikemminkin ajatella, että nautinto muodostuu siksi niin täyteläiseksi ja runsaaksi, että sivuja on sopivasti kaiken Murakamin aikoman kertomiseksi. Tämä kirja voidaan lukea maagiseen realismiin tai sitä voidaan pitää aikuisten satuna. Miten vain lukija haluaa. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi kaikille satujen ja fantasioiden ystäville. Ja rakkausrommanien rakastajille.

Kulttuuri Kirjat Suosittelen

Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme

Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme, Teos 2013

jokapaivainen_elamamme.jpg

 

Millaista on, kun jotain kirjaa on odottanut kovasti, mutta sitten käy niin, ettei se kosketakaan siten kuin luuli? Kun sivujen korulauseet kumisevat yhä enemmän kuin tyhjyyttään, kunnes niitä ei enää saata lukea. Ei vaikka Aljan raskauden seuraaminen jää siksi kesken. Minulle se oli ainoa konkreettinen asia, johon kirjassa tartuin ja kiinnostuin. Marina kuvattiin siinä määrin vastenmieliseksi, etten kyennyt lainkaan samaistumaan hänen osuuksiinsa. Koen epäonnistuneeni kuin jossakin tutkinnossa, kun ei tämä kirja auennut minulle yrityksistäni huolimatta. Sen maailma jäi hyvin etäiseksi, henkilöt tyhjiksi. Moni kunnioittamani bloggaaja ja kriitikko on kehunut kirjaa, eikä silmiini ole osunut yhden yhtäkään samanlaista kokemusta kuin minulla oli. Olkoon tämä nyt siis ensimmäinen bloggaus, jossa ihmetellään keisarin uusia vaatteita… Olivathan monet ilmaukset taitavia ja hienostuneita, mutta siitä huolimatta ne jättivät oloni tyhjäksi. Ja koukeroinen kieli alkoi tökkiä, kunnes en enää jaksanut tankata sitä kirjaintakaan eteenpäin. 

Kulttuuri Kirjat