6000 dollaria ja pari kaveria ts. yksi parhaista zombie-elokuvista

TheBatteryOfficialPoster.jpg

Kävin viime keväänä Imagine Amsterdam Fantastic Film Festivaleilla. Katsoin yhteensä parisenkymmentä pitkää ja toisen mokoman lyhytelokuvia. Festivaalin aikana sain vastauksen mm. seuraavaan kysymykseen; mitä saa aikaan 6000 dollarilla, 15 kuvauspäivällä ja isolla verkostolla? Yhden viime vuosien parhaista zombie-elokuvista. 

The Batteryn päähenkilöt, tai no, melkein ainoat henkilöt, Ben (ohjaaja Jeremy Gardner) ja Mickey (Adam Cronheim) ovat entisiä baseball-pelaajia ja nykyisiä selviytyjiä. He eivät ole bestiksiä, mutta siinä vaiheessa kun suurin osa ihmisistä on kuollut tai muuttunut zombeiksi ei valinnanvaraa juuri ole. Ben (Jeremy Gardner) on selkeästi kaksikosta rohkeampi ja hoitaa mahdolliset ikävät asiat, kun taas Mickey yrittää kieltää näkemänsä kauheudet ja pakoilee todellisuutta korvalappustereoiden avulla. The Battery on Gardnerin ensimmäisen pitkä elokuva, joka on tehty 6000 dollarilla ja hyvän verkoston avulla. Festivaalilla vieraillut Gardner kertoi, ettei heillä ollut rahaa ostaa musiikkia, joten heidän piti suurimmaksi osaksi käyttää kavereiden bändejä, jotka antoivat musiikkinsa ilmaiseksi. Onneksi piti, sillä soundtrack on loistava ja luo juuri oikeanlaisen tunnelman elokuvaan. Erityisesti mieleen jäi Rock Plaza Centralin bluegrass-vaikutteinen Ain’t No Grave (Can Hold My Body Down) kuten myös saman orkesterin Anthem For the Already Defeated. Gardner ja Cronheim hengailivat Imaginessa useita päiviä ja vastasivat yleisökysymyksiin. Gardner kertoi esityksen jälkeen elokuvan synnystä ja elokuvaryhmän jäsenistä. Kuvaajaksi valikoitui tyyppi, joka on ammatiltaan ruokakuvaaja, eli henkilö, jonka duunia on saada ruoka näyttämään helvetin hyvältä, kuten Gardner asian ilmaisi. Sama jannu sai myös tämän elokuvan näyttämään helvetin hyvältä.

Vaikka kovasti zombie-elokuvista pidänkin suhtauduin tähän tapaukseen todella skeptisesti. Eihän kenelläkään voi olla enää mitään uutta annettavaa tälle lajityypille. Ja millainen idiootti edes valitsee esikoispitkänsä aiheeksi zombiet? The Battery kuitenkin osoittaa, että zombie-genre ei ole edelleenkään loppuun asti kaluttu, jos vain onnistuu löytämään uuden ja raikkaan näkökulman aiheeseen. 

The-Battery-Still-2.jpg

Mikä sitten tekee The Batterysta hyvän? Realistisuus ja minimalistisuus, loistava käsikirjoitus, se jo aiemmin mainittu täydellinen soundtrack ja erityisesti näyttelijät. On uskomatonta kuinka hyviä Gardner ja Cronheim rooleissaan ovat. Tämä on molemmille ensimmäinen rooli pitkässä elokuvassa ja se, että Cronheim edes päätyi tähän elokuvaan oli kuulemma täysin sattumaa. Gardnerilla oli nimittäin aluksi kiikarissa joku toinen tyyppi, joka lopulta estyi ja Cronheim vain tupsahti jostain mukaan kuvioihin. Siitä huolimatta näiden kahden kaverin kemia pelaa täydellisesti yhteen. Elokuva ei myöskään näytä kengännauhabudjetilla kasaan kursitulta. Hyvä zombie-elokuva tämä on siksi, että Gardner on onnistunut kiteyttämään sen millaista elämä tällaisessa maailmassa olisi. Eläviä kuolleita ei näy juuri lainkaan, mutta ahdistava tunnelma on silti käsinkosketeltava. Juoni ei perustu pakenemiselle, tappelemiselle tai riehumiselle vaan lähinnä sille, miten selvitä oman pääkoppansa kanssa kun jokapäiväinen elämä on tylsyyden ja eloonjäämisen karu yhtälö. Elokuvan alkupuolella Mickey ja Ben löytävät hammastahnaa ja hammasharjat. Kun maailmassa ei ole juuri mitään hyvää enää jäljellä ja kaikki arkinen on poissa, kuinka hyvältä silloin voikaan tuntua niinkin tavallinen asia kuin hampaiden pesu? Kyseinen kohtaus tuo kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin esiin sen, millaista elämää miehet ovat viettäneet ja kuinka ilo tai melkein jopa ekstaattinen tila voi löytyä noinkin pienestä asiasta. The Battery on tyylipuhdas zombie-elokuva kuten myös kauhuelokuva, mutta elävien kuolleiden sijaan se keskittyy ihmisiin ja ihmisenä olemiseen. Tunnelma on ajoittain jopa seesteinen ellei runollinen. Myös leikkaus toimii. Osa kohtauksista on pitkiä, mutta sille on perusteltu syynsä, kuten vaikka edellä mainitulle hampaidenpesukohtaukselle. Lopussa pitkää kohtausta käytetään hyvänä tehokeinona ja samalla Gardner osoittaa osaavansa myös ahdistavamman kuvakerronnan.

The Batterya ei ole ilmeisesti näytetty Suomessa yhdelläkään festivaalilla. Imaginessa se voitti yleisöpalkinnon. Missä sen sitten voi nähdä? Sitä en valitettavasti osaa vielä sanoa. Ilmeisesti jonkin asteista dvd/Bluray-julkaisua on lopulta luvassa. Jos onnistutte saamaan elokuvan näppeihinne tulette tuskin pettymään. Itse jään jännityksellä odottamaan mitä Jeremy Gardner seuraavaksi tekee. 

Kommentit (2)
  1. Ilmeisesti ainakin iTunesista voi ostaa, harmi kun en omistaa yhtäkään Applen laitetta! Vaikuttaa mielenkiintoiselta 🙂

    1. Itsekin ehdin jo innostua tuosta iTunesista kunnes huomasin, että ainakin tällä hetkellä leffa näyttää olevan saatavilla sitä kautta vain Yhdysvalloissa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *