Ladataan...
anna k.

Vaniljajäätelö sellaisenaan on pienestä pitäen kuulunut suosikkeihini. Lisäksi marjakiisseleihin ja rahkoihin täytyy tietenkin lisätä vaniljaa, ja muutama vuosi sitten olinkin onnessani, kun löysin kaupasta vaniljasokerin sijaan vaniljajauhetta. Kosmetiikan osalta usein turhankin makeat (vanilja)tuoksut eivät kuitenkaan ole minua sytyttäneet, mutta nyt on tapahtunut jotain kummallista: huomasin omistavani jo kaksi tuotetta, joissa vanilja on suuressa roolissa. Hurraw!:n herkän vaniljantuoksuiseen huulirasvaan rakastuin ensikokeilulta, vaikka hassu ovaalin muotoinen putkilo hieman totuttelua aluksi vaatikin. Acorellen ja Sara la Fountainin yhteistyössä kehittämää 100% luonnollista tuoksua Delicious tuoksuttelin kaupassa, ja jonkin aikaa rannettani nuuhkittuani huomasin palaavani tämän makean tuoksun luokse. Se olikin juuri sopiva joululahja itselleni muistuttamaan siitä, että elämään tarvitaan välillä vähän hunajaa, ruusua ja vaniljaa. Delicious sopii tehtävään hyvin, sillä tuoksu todellakin säilyy iholla useita tunteja, eikä haihdu nopeana henkäyksenä ilmaan kuten monet muut luonnonkosmetiikan tuoksut. Tuoksu on kuitenkin herkkä eikä päätä särkevän pistävä, ainakin kun määrän kanssa pysytään kohtuudessa.

Vaniljaista viikonalkua, ystävät! ♥

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Jo jokin aika sitten HeidiNK Elämänmeno-blogista haastoi minut kertomaan arkea ilostuttavista asioista. Nyt vihdoin ja viimein tartun haasteeseen! Otin mukaan juttuja myös vähän pidemmältä ajalta:

1. Hauskat ja osuvat magneetit.

2. Kaunis pakkaspäivän auringonlasku.

3. Ystävälle järjestetyt yllätyssynttärit ja aamuöinen SingStar-tuokio.

4. Ottamani valokuva julkaistiin vuoden lopulla suosikkilehdessäni.

5. Palapelien tekeminen.

6. Olen kirjoittanut taas ahkerammin päiväkirjaa.

7.  Pääsimme pikkuveljeni kanssa jouluna läpi vaikean kohdan Oddworld: Abe's Oddysee PS1-pelissä. Vuonna 1997 pelasimme demoversiota ja vuonna 2014 koko peli tuntui edelleen haastavalta. Ennen tehtiin haastavampia pelejä kuin nykyään, mutta ehkä vielä joskus pääsemme pelin loppuun. Ehkä..

8. Brittiläinen askartelulehti Cardmaking&Papercraft julkaisi kuvan tekemästäni kortista lukijoiden palstalla. Lopultakin kyseinen numero ilmestyi myös Suomessa, hyvää halloweenia vain kaikille..! Julkaisupalkkioksi jo aiemmin saamani kukka-aiheinen leimasinsetti ilahduttaa myös.

9. Sain eräältä ihanalta ihmiseltä lainaan kirjan, jonka uskon olevan minulle hyödyksi.

10. Kirjoitin itselleni kirjeen, ja pystyin lukemaan sen ääneen toiselle ihmiselle.

11. Uuden kalenterin aloittaminen. Se on vähän kuin aloittaisi puhtaalta pöydältä, sellainen tabula rasa -hetki.

12. Ihanat, rakkaat ystävät. Kiitos, kun olette<3.

***

Ps. Unohdin ihan, että kun tämä on haaste, niin täytyisihän se eteenpäinkin laittaa. Olen ollut vähän some-tauolla, joten en tiedä, ketkä kaikki ovat jo haasteen saaneet. Mutta toivoisin, että Aisha Ihmemaassa -blogin Aisha J ottaisi haasteen vastaan! :)

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Vuosi alkaa olla lopuillaan, ja ihmiset kertailevat vuoden tapahtumia ja ajatuksia niin omissa blogeissaan kuin ajatuksissaankin. Minä taidan pitäytyä jälkimmäisessä. Tämä vuosi on ollut erilainen kuin ajattelin, mutta sillä on ollut myös tärkeä opetus, jota vielä yritän hahmottaa ja etenkin sisäistää. Halusin vain tulla sanomaan, että tuokoon uusi vuosi mukanaan paljon valoa, iloa ja rentoa asennetta. Niin minulle kuin sinullekin, joka tämän luet.

Palataan asiaan 2015!

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Tänään pääsin vihdoin postiin hakemaan salaisen blogiystäväni lähettämän paketin. Osallistuin siis Secret Santa of Lily -tempaukseen, jossa ideana oli lähettää paketti salaisesti jollekin toiselle tempaukseen osallistuneelle bloggaajalle. Ja täytyy sanoa, että hyvin on salainen ystäväni bongannut blogini jutuista, mikä voisi olla minulle hyvä lahja! En nimittäin ole vieläkään lukenut Elaine N. Aronin kirjaa Erityisherkkä ihminen, mutta nyt sen voin tehdä. Lisäksi sain kauniin joulukortin. Henkilöllisyyttä paljastavaa kirjekuorta paketista en ainakaan löytänyt, mutta postin osoitelapussa oli kyllä lähettäjän tiedot -kovin salaiseksi ei siis henkilöllisyytesi jäänyt, mutta eipä tuo mitään ;). Pidetään vielä kuitenkin muita jännityksessä!

Kiitos paljon tästä lahjasta!

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Ajattelin tulla jakamaan lempijoululauluni tältä vuodelta. Blogissa on nyt ollut ja tulee varmaan hetken olemaan vähän hiljaisempaa, mutta yritän palata langoille pian! Sillä välin, kuunnelkaa tätä kaunista kappaletta♥.

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Tuntuu, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä nopeammin myöskin joulu aina tulee uudestaan. Kuvittelen hankkivani joululahjat hyvissä ajoin, mutta tänä vuonnakin olen vasta alkanut orientoitua asiaan. Jotakin on jo tosin hankittu. Myös salaisen blogiystäväni lahjan kokoonpano alkaa hahmottua mielessäni, vaikka aluksi mietinkin, että mitähän tästä tulee ja mihin olen itseni laittanut. Todella jännittävää!

Joulukorttien teko sen sijaan on jo hyvässä vaiheessa, vielä olisi muutama kortti tehtävänä. Yllättäen ne ovat taas kaikki erilaisia, mutta minkä sitä tavoilleen mahtaa..? Ensimmäiset joulutortutkin on jo tehty (ja syöty), glögiä juotu ja joululauluja kuunneltu. Tällä hetkellä kuuntelen Suvi Teräsniskan Joulun henki -albumia, jonka juuri löysin Spotifysta. Sen välityksellä joulun tunnelmaa ovat kotiini sulassa sovussa tuoneet myös Johanna Kurkela, Michael Bublé ja Raskasta Joulua. Ainakin. Sanoinko jo, että tykkään joulu(laului)sta?

Nyt palaan askartelun pariin, ettei inspiraatio ehdi kadota!

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Monesti asiat, joista lapsuudessa on pitänyt, unohtuvat ja jäävät sinne lapsuuteen. Sillä ovathan ne lapsellisia. Tällaisia voivat olla vaikka tarrojen keräily, puissa kiipeäminen tai satujen lukeminen. Joskus olen ehkä itsekin sortunut ajattelemaan joitain juttuja vähän lapsellisina. Nykyään kuitenkin huomaan, että monet niistä asioista, joista sain lapsena iloa, tuottavat sitä vieläkin. En enää sillä tavalla vaikkapa keräile tarroja, mutta joskus niitä on kiva ostaa ja koristella niillä kortteja ja kirjeitä. Niin ikään keräilin pienenä postikortteja, ja kauniit kortit herättävät huomioni edelleenkin. Satuja rakastan, ja puissa haluisin kiipeillä enemmän. Tuntuu siltä, että välillä olisi ihan hyväkin vetää kumisaappaat jalkaan ja etsiä lähin ropakko ja hypätä sen keskelle niin, että vettä roiskuisi oikein kunnolla ympäriinsä.

Jokin aika sitten huomasin, että Sanph kirjoitti aikuisten väristyskirjasta, jonka oli löytänyt Amsterdamin lentokentältä. Ajattelin heti, että vau, minäkin tahdon! Värityskärpänen puraisi itseasiassa jo aiemmin tänä vuonna, kun hankin itselleni ja ystävälleni Sanna Wikströmin ja Meri Mortin yhteistyönä syntyneen aikuisten ystäväkirjan Viisaat ystäväni. Kun olin värittänyt omat sivuni, mietin "mitäs ihmettä mä vielä voisin värittää, kun tää on niin kivaa". Enpä tullut ajatelleeksi, että aikuisillekin voisi olla omia värityskirjojaan. Sanphin jutun luettuani aloinkin sitten etsimään, josko täältä Suomestakin saisi vaikka tilattua itselleen värityskirjan. Meinasi mennä pää pyörälle, kun vaihtoehtoja olikin paljon enemmän kuin odotin. Tein valintani täysin kannen ja nimen perusteella, sillä kirjan sisälle aika harvoin pääsee nettikaupoissa kurkistamaan.

Eikä tarvinnut pettyä, ainakin tämä Color Me Calm -kirja täytti odotukseni. Kirjan tekijöinä ovat Lacy Mucklow, joka on taideterapeutti, ja Angela Porter, itseoppinut artisti, joka saa inspiraationsa luonnosta. Kirjassa on 100 värityskuvaa, joten tekemistä todellakin riittää. Jo värittäminen itsessään voi olla meditatiivista. Tähän kirjaan on kuitenkin valittu erilaisia teemoja sen mukaan, joiden on yleisesti ajateltu ja huomattu vaikuttavan ihmisiin rauhoittavasti, kuten luonto, mandalat ja geometriset kuviot. Kirjan alussa myös neuvotaan, että jos jokin kuvio ei sytytäkään, voi hyvin siirtyä toiseen, joka vetoaa enemmän. Jokaisen teeman loppuun on myös jätetty tyhjä sivu, jolle voi itse piirtää oman värityskuvansa.

Useimmat kuvat tässä kirjassa ovat melko yksityiskohtaisia, minkä vuoksi värittämiseen on oikeasti keskityttävä ja yhden kuvan loppuun saattamiseen voi mennä aika kauankin aikaa. Tuota ympyrän muotoista kuviota väritin useamman päivän, aina vähän kerrallaan. Ehkä tämä jollain tapaa myös harjoittaa keskeneräisyydensietokykyä, kun kaikkea ei saakaan kerralla valmiiksi?

Tilasin samalla myös kirjasen, jossa väritettävät kuvat ovat luontoaiheisia mandaloita, ja sekin vaikuttaa hauskalta.

Lopuksi on kai vain todettava, että suosittelen! Sisäinen lapsesi kiittää, kun ruokit sitä aina silloin tällöin.

Share
Ladataan...

Ladataan...
anna k.

Viime vuonna kuvasin ja tarkkailin paljon lintuja. Harmittaa, että tänä vuonna se on jäänyt todella vähälle, olen ottanut vain muutaman hassun kuvan. Olen kuvannut nyt melkein poikkeuksetta järjestelmäkamerallani, eikä tuo objektiivi oikein mitenkään riitä lintujen kuvaamiseen -paitsi tiaisten, jotka tulevat parvekkeelle pomppimaan.

Kerran sitten lähdin ihan vartavasten ulos poikaystäväni superzoom-kameran kanssa, eikä silloin tietenkään juuri lintuja näkynyt. Lopulta huomasin hiljaa yksikseen korkealla istuvan variksen. Katsokaa nyt miten söpöltä se näyttää tuossa ylemmässä kuvassa! Ne osaavat olla halutessaan niin nättejä. Mitäköhän se oikein pohdiskeli?

Ja ne tiaiset. En ole aiempina vuosina huomannut niiden juurikaan hyppineen parvekkeellamme, mutta nyt ne ovat sitä tehneet vähän harva se päivä. Hauskoja tapauksia. Olisipa kiva voida harrastaa lintukuvaustakin vähän enemmän!

 

Share
Ladataan...

Pages