Mitä kuuluu muovin vastaiselle taistelulle?
Muistatteko, kun kirjoitin viime helmikuussa postauksen nimeltään Taistelu mikromuovia vastaan? Sen jälkeen päätin myös osallistua Muovittomaan maaliskuuhun, ja raportoinkin haasteesta blogissa viikoittain (viikko 1, viikko 2, viikko 3, viikko 4). Tuon jälkeen en ole muovista tainnut hetkeen kirjoitellakaan, vaikka ihan oikeasti se on kyllä ollut mielessä ja muovin määrää on meillä kotona pyritty yhä vain vähentämään.
Tuntuu myös, että tuon viime maaliskuun jälkeen muovista on alettu puhua ihan hirveän paljon enemmän mediassa, ja muovin suhteen on tapahtunut todella paljon myönteistä kehitystä näinkin lyhyessä ajassa. Päätin ihan silkasta mielenkiinnosta kerätä tähän alle muutamia asioita, joita muovin suhteen on tapahtunut viime aikoina niin meillä Suomessa kuin maailmallakin.
EU:n komissio esittää uusia Euroopan unionin laajuisia sääntöjä, jotka kieltäisivät kymmenen erilaista kertakäyttömuovituotetta. EU:n uudet säännöt kohdistuvat kymmeneen tuotteeseen, joita komission mukaan eniten löytyy Euroopan rannoilta. Nämä kymmenen tuotetta muodostavat 70 prosenttia merien roskista. Kieltolistalle komissio on asettamassa muoviset pumpulipuikot, kertakäyttöruokailuvälineet, kertakäyttölautaset, juomapillit, juomien sekoitustikut ja ilmapallokepit. Kertakäyttöisten muovista tehtyjen juoma-astioiden myyminen sallittaisiin vain, jos niiden korkit tai kannet eivät ole irrotettavia. Kiellettävät tuotteet pitää vastaisuudessa tehdä jostain muusta kuin muovista.
Muoviveron mahdollisuutta ollaan väläytelty Suomessa (Yle 9.3.2018)
Valtiovarainministeri Petteri Orpo on ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan verotusta keinona muovin määrän vähentämiseen. Toteutus on kuitenkin hankalaa. Tavoite muovin suhteen on kuitenkin Orpon mukaan selvä: vähentää muovin käyttöä ja päästä muovin käytöstä itse asiassa eroon ja edistää samaan aikaan kierrätettävien biomateriaalien käyttöä. Suomen hallitus lupasi budjettiriihen yhteydessä, että se selvittää muoviveron käyttöönottoa syksyllä.
Muovipussien maksullisuuden vuoksi S-ryhmä kaupoissa jaettiin 4,5 miljoonaa muovipussia vähemmän (HS 9.4.2018)
Sopimus muovikassien käytön vähentämisestä on tuonut tuloksia. Esimerkiksi S-ryhmän Sokos-tavarataloissa muovikassien menekki väheni 4,5 miljoonalla kappaleella. Sopimuksen kulutuksen vähentämisestä tekivät ympäristöministeriö ja Kaupan liitto, ja ensimmäisen vuoden aikana muovikassien vähentämiseen on sitoutunut yli 1 100 yritystä, joka tarkoittaa yli 3 300:aa myymälää. S-ryhmän ruokakaupoissa muovisia hedelmä- ja vihannespusseja käytettiin 52 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuonna 2016. Taustalla on EU-direktiivi, jolla pyritään vähentämään muovijätteen syntymistä ja merten roskaantumista.
Muovin vastainen taistelu tuottaa tulosta – muovipussien määrä kääntynyt vihdoin laskuun Pohjanmeressä (Yle 6.4.2018)
Brittitutkimuksen mukaan muovipussien määrä Britanniaa ympäröivissä merissä on kääntynyt selkeään laskuun. Vielä ennen vuotta 2010 niiden Pohjanmerellä liikkuvien kalastusalusten, joiden trooleihin osui vähintään yksi muovipussi, osuus oli noin 40 prosenttia kaikista aluksista. Nyt muovipusseja löytyi enää 16 prosentin trooleista. Tutkijat pitävät lupaavien tulosten syynä esimerkiksi muovipussimaksuja, jotka monet maat ovat ottaneet käyttöön vuoden 2003 jälkeen.
Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin (Yle 15.5.2018)
Stora Enso tuo markkinoille muovin korvaavan biokomposiitin. Yhtiön mukaan sen kehittämä DuraSense mahdollistaa sen, että suuri osa fossiilipohjaisesta muovista voidaan korvata puukuiduilla. Tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi huonekalut, kuormalavat, työkalut, auton osat, kauneus- ja hyvinvointituotteet, lelut, keittiötarvikkeet ja pullonkorkit. biokomposiitteja voidaan käyttää uudelleen materiaalina jopa seitsemän kertaa tai kierrättää muiden muovien mukana ja käyttää elinkaarensa lopussa energiaksi.
Ikea lopettaa kertakäyttöisten muovituotteiden myymisen (HS 9.6)
Ikea lopettaa kertakäyttöisten muovituotteiden myymisen. Kielto tulee voimaan vuoteen 2020 mennessä ja se koskee kaikkia yrityksen liikkeitä ja myös sen ravintolatoimintaa. Myös huonekalujen ja muiden tuotteiden valmistuksessa aletaan tiedotteen mukaan kiinnittää enemmän huomiota kierrätettävien ja uusiutuvien materiaalien käyttöön. Lisäksi Ikean ravintoloissa aiotaan kasvattaa kasvisruokien valikoimaa.
Intia aikoo luopua kertakäyttömuovista kokonaan neljässä vuodessa (HS 5.6.2018)
Maailman toiseksi suurin maa Intia aikoo luopua kokonaan kertakäyttömuovista vuoteen 2022 mennessä. Lupaus on maailman maiden muovisuunnitelmista tähän asti kunnianhimoisin. Intian koon takia lupauksen toteutumisella olisi todella merkitystä maailman kertakäyttömuoviongelman ratkaisussa.
Muovia syövä entsyymi herättää toivoa jäteongelman ratkaisusta (HS 17.4.2018)
Tutkijat ovat onnistuneet vahingossa parantamaan muovia syövää entsyymiä, joka voi ehkä tulevaisuudessa ratkaista muovipullojen aiheuttaman jäteongelman. Japanilaiset tutkijat kertoivat vuonna 2016 löytäneensä pullonkierrätyslaitoksesta bakteerin, joka hajottaa PET-muovia eli polyeteenitereftalaattia. Muovia syövän entsyymin kehittäminen herättää toiveita siitä, että PET-pulloja saataisiin tulevaisuudessa kierrätettyä tehokkaammin. Entsyymi hajottaa PET:n takaisin sen alkuosiin, mikä tarkoittaa, että näistä osista voitaisiin valmistaa uudelleen pulloja ja kanistereita.
Muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä (Yle 5.6.2018)
EU:n raskaan teollisuuden vuotuiset päästöt voitaisiin jopa puolittaa vuoteen 2050 mennessä kiertotalouden keinoin. Kiertotaloustoimet tarkoittavat muun muassa materiaalien kierrätyksen tehostamista, hävikin vähentämistä, tuotteiden käyttöiän pidentämistä ja jakamistalouden palveluiden hyödyntämistä. Laskelmista selviää, että EU:n vuotuiset hiilidioksidipäästöt voisivat pudota lähes kahdeksan prosenttia eli 0,3 gigatonnia (Gt) nykyiseen kehitysuraan verrattuna. Määrä vastaisi sitä, että EU:n kokonaispäästöistä poistuisi viisi kertaa Suomen vuotuiset päästöt. Keskeinen tapa patistaa EU-maita kiertotalouteen olisi se, että materiaalivirtojen tuotannosta, käytöstä ja hävittämisestä aiheutuville hiilipäästöille tulisi tuntuva hinta.
—
Mahtavia uutisia kertakaikkiaan! Muoviongelmaan tunnutaan olevan ihan tosissaan herätty. Toki, hyviä uutisia ja muutoksia tarvitaankin, sillä lähtötilanne on ollut aivan karmea. Muovia löytyi jopa valtamerien syvimmästä kohasta Mariaanien haudasta, samoin kuin Arktisen alueen merijäästä. Tyynenmeren roskapyörre on lähes viisinkertainen Suomen pinta-alaan nähden ja muovia on merissä pian enemmän kuin kalaa – ja se päätyy myös ihmisiin.
Juttelin eräässä Lilyn bloggaajatapahtumassa hetken aikaa muovista ainakin Varpain jaloin -blogin Iidiksen (ja muutaman muun) kanssa. Lyhyehkön keskustelumme aikana pohdimme sitä, miksi juuri muovi on asia, joka on saanut aikaan näinkin suuren kansanliikkeen, lakialoitteet ja yritysten halun muuttua. Muoviongelma on todellakin vakava ja iso, mutta pohdimme lähinnä sen aiheuttamien tekojen nopeutta ja konkreettisuutta verrattuna siihen, että esimerkiksi ilmastonmuutos on ollut tiedossa jo todella pitkään, mutta välillä tuntuu, ettei sen eteen kuitenkaan saada tehtyä mitään todella isoa ja konkreettista. Mutta ehkä juju onkin juuri siinä – muovi on konkreettista. On helpompaa välttää muovia ja vaihtaa se muihin materiaaleihin, kuin yrittää ehkäistä ilmastonmuutosta, joka on niin iso ja laaja, vaikeasti ymmärrettävä ilmiö. On helpompaa olla käyttämättä pilliä tai muovipussia kuin lopettaa autoilu tai lentäminen.
Summa summarum, muovin suhteen on tapahtunut ja tapahtumassa hienoa heräämistä ja muutosta. Tarkoituksenani on kirjoitella myöhemmin lisää siitä, miten muovittomuus (ja oikeastaan muukin ekologisuus) näkyy meidän arjessamme.
-Netta
Kuvat: Pexels.com
Lue myös:
Muoviton maaliskuu päättyi – mitä jäi käteen?
Miten sisustaa ekologisesti ja edullisesti?
Miksi en (enää) osta Kiinakaupoista?