Ladataan...
Kunnon Mamma

2,5-vuotiaamme on viime viikkoina ollut aivan erityisen innoissaan eräästä lelusta, joka ostettiin jo puolitoista vuotta sitten Dubain-matkaltamme ostoskeskuksen uuvuttamaa pientä viihdyttämään. Kyseessä on tietenkin kuvassa näkyvä lelukamera, jonka napista painettaessa kuuluu sulkijan ääni ja salamavalot (kyllä, monikossa) välkkyvät. 

Viime päivien kuvauskohteita:

Vanhemmat suorittamassa viikkosiivousta. Ei siksi, että se tapahtuisi niin harvoin ja olisi siksi ikuistamisen arvoinen, ei tietenkään.

Jokainen remonttiraksalla lojuva suti, maaliämpäri, laudan pätkä, työkalupakki...

Äiti kylpyhuoneessa meikkaamassa - alasti.

Isin peppu lähietäisyydeltä (ei sentään alasti).

Ja se paras: 

Muovailuvahakakku. "Äiti älä syö sitä vielä, minä otan siitä ensin kuvan!".

Hmm, äidit ja tyttäret...

 

Share

Ladataan...
Kunnon Mamma

Ihanaa lauantaita! Kello ei käy vielä edes kahtatoista, mutta me ollaan ehditty jo vaikka mitä. Herätty aikaisin (joka tietysti mahdollisti tämän kaiken ehtimisen) kun pieni nuhanenä päätti että aamu on koittanut, tehty vähän kotipuuhia, pakattu mökkikamat ja käyty Stokkalla katsastamassa valaisintarjontaa. Se alkaa olla todellakin ajankohtaista nyt kun uuden kodin remontti alon loppusuoralla. Muutama ehdokas löytyi mutta ihan täyttä varmuutta en saanut vieläkään, äh.

Mietin siellä Stokkalla pyöriessäni, että ehkä eniten tämän lapsiperhearjen ero siihen "entiseen elämään" näkyy juuri viikonlopuissa. Ennen tytön syntymää olisimme varmasti nukkuneet pitkään, lähteneet ehkä jonnekin kiireettömästi brunssille ja haahuilleet sitten tuntikaupalla keskustan sisustusliikkeissä uuden kodin hankintoja suunnitellen... Kieltämättä välillä kaipaan niitä kiireettömiä viikonloppuja kun sai keskittyä vain omaan mukavuuteen.

No, hauskaa meillä tietysti on nytkin vaikka erilaista kuin ennen. Ajelemme parhaillaan mökille, tyttö tuhisee päiväuniaan takapenkillä. Jos vaan nyt onnistun välttymään tuolta hänen flunssaltaan, niin luvassa olisi lenkkiä sekä tänään että huomenna. Juoksu on kulkenut viime kerroilla niin mukavasti että odotan noita jo oikein innolla.

Niin, ja jotkut asiat sentään tuntuu pysyvän muuttumattomana, vaikka arki muuttuukin - smoothiet aamupalaksi. Puolukan paras satokausi alkaa olla käsillä, joten pyöräytin aamulla ihanan kirpeän smoothie bowlin puolukoista, banaanista, kaurahiutaleita, avokadosta ja mantelimaidosta. Päälle kanelia, ja makuelämys oli aika täydellinen. 

Rentouttavaa viikonloppua! :)​

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kunnon Mamma

Kaikki elämäntaito-oppaansa lukeneet tietävät, että kiireestä puhuminen lisää kiireen tunnetta entisestään. Olen kieltämättä valittanut kiirestä täällä blogin puolella enemmän kuin laki sallii... Mutta menköön nyt vielä kerran kiellon päälle. ;)

Syksy on perinteisesti ollut mulle sellaista uusien alkujena aikaa. Elokuun ensimmäiset pimeät illat ja viileämmät päivät ovat tuntuneet yleensä virkistäviltä, ja kesän lomailun jälkeen olen ottanut innolla vastaan paluun arkeen rutiineineen ja rytmeineen.

Tänä vuonna on ollut vähän eri tunnelma - kesä ei tuntunut pitkältä, eikä varsinkaan löysältä. Pidin lomaa hiukan totuttua vähemmän eli kolme viikkoa (hyvä sekin tietysti), ja osittainen arki alkoi rullata jo heinäkuun puolivälissä, kun palasin töihin. Töiden jälkeisistä vapaahetkistä remontti tietysti haukkasi ison osan, mutta lisäksi halusin pitää kynsin hampain kiinni kesälomafiiliksestä mahdollisimman pitkään. Niinpä ajoin mökille töiden jälkeen saunomaan ja uimaan, kävin iltakävelyillä, istuin terasseilla, tapasin ystäviä muuten vaan. Elin todella täyttä kesäelämää.

Enkä valita - kesä oli ihana! Mutta nyt syksyn alkaessa huomaan, että tarvitsen todella johonkin väliin sitä hiukan tyhjempääkin elämää. Sitä, kun ei tapahdu mitään. Ei tarvitse tehdä mitään, olla missään tai saada mitään aikaan. En nimittäin ole niitä tyyppejä, jotka eivät osaa vain olla. Minä osaan. Minä tarvitsen sitä, että saan välillä vain olla. 

Niinpä maanantai-iltana, istuttuani ensimmäisen kerran koko päivän aikana kunnolla alas hiukan ennen iltakymmentä, päätin, että on tullut aika ottaa muutama välipäivä kiireestä. Tulla töistä kotiin, olla sopimatta mitään mikä vaatii kotoa poistumista tai muuta kummempaa ponnistusta. Olla kotona, laittaa ruokaa, puuhailla normaaleja arkijuttuja. Laittaa tyttö nukkumaan ja istua sen jälkeen sohvalle. Tekemään ei-mitään.

Ja kuulkaa, kyllä on ollut ihanaa. Ja kyllä on tullut tarpeeseen. Huomenna taas luvassa remonttisäätöä ja lenkkiä, mutta nyt laitan koneen kiinni ja nautin vielä välipäivän viimeisistä, kiireettömistä hetkistä.

Rentouttavaa loppuviikkoa - muistakaa höllätä välillä! :)

Kuvat mökiltä, jossa on erityisen helppoa "vain olla".

Share
Ladataan...

Pages