Mihin moderni nainen tarvitsee avioliittoa?

Avioliitto on vanhentunut konsepti. Entisaikaan naisten kannatti avioitua siksi, että elannon ansaitseminen ja itsellisen elämän eläminen oli usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Naimattomuus johti sosiaaliseen stigmaan, ja aviottomia lapsia synnyttävä nainen se vasta stigmatisoiduksi tulikin. Nyky-Suomessa tällaisista asioista ei kuitenkaan enää tarvitse kantaa huolta. Siitä huolimatta minunkin tuttavapiirissäni kihlaudutaan jatkuvasti ja tahdotaan papin tai maistraatin virkamiehen edessä. Minua Facebookissa jaettavat sormuskuvat lähinnä kummastuttavat. Mihin moderni nainen tarvitsee enää avioliittoa?

Kuva: olof sundström / helsingin kaupunginmuseo (cc BY 4.0)

 

Avioliitto määrittää naista edelleen monella tavalla: monet ottavat miehen sukunimen, ja sitä ilmankin avioliitto muuttaa neidin rouvaksi. Ja vaikka nykyään nainen ei enää ole aviomiehensä omaisuutta, naisten siviilisäätyyn edelleen liittyvistä paineista kertoo jo se, että yhä vieläkin nainen joka ei ole ‘päässyt’ naimisiin joutuu puolustelemaan valintojaan ja elämäntapaansa. Miehiä sen sijaan ei pelotella vanhapiikautumisella, ja jos he sattuvatkin menemään naimisiin, herra säilyy herrana ja pitää yleensä myös oman sukunimensä.

Kaiken kaikkiaan avioliitto on siis ennen kaikkea epätasaväkinen, patriarkaalinen omaisuusjärjestely, jollaisen ylläpitämiseen modernissa yhteiskunnassa en oikein näe hyvää syytä.

Lakisääteisesti avioliitto voi toki olla ymmärrettävä päätös, sillä tiettyjen oikeuksien varmistaminen kumppanille, jonka kanssa ei ole naimisissa, voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tästä syystä tasa-arvoinen avioliittolaki on niin valtavan tärkeä asia. Mutta löytyykö lakipykälistä syy avioliittoperinteen jatkamiselle? Vain aniharva avioliiton auvoiseen satamaan tähtäävistä ihmisistä mainitsee tällaiset käytännön seikat motiivina siviilisäätynsä muuttamiselle. Mistä siis on kyse?

Romanttinen rakkauskaan ei sormusta vaadi. On tietysti oikein ymmärrettävää, että ihmiset tahtovat sitoutua toisiinsa julkisesti ja juhlia rakkauttaan. Perinteet ja erilaisten elämän virstanpylväiden juhlistaminen lienee ollut tärkeää jo muinaisissa kulttuureissa, ja monenlaisia sitoutumisseremonioitakin on järjestetty maailman sivu. Mutta rakkautta ja sitoutumista on mahdollista juhlistaa monin eri tavoin, joista yhteenkään ei välttämättä tarvitse sotkea kirkkoa tai valtiota.

Miksi siis edelleen marssimme alttarille valkoisessa mekossa, vaikka normaalisti emme koskaan kävisi kirkossa emmekä ole neitsyyttä vuosikausiin nähneetkään? Tai miksi tahdomme liitollemme valtion siunauksen, vaikka tosiasiassa valtio konseptina kiinnostaa meitä aivan valtavan vähän, valtion päämiehen valintakin lähinnä silloin, kun siihen liittyy vauvauutinen tai söpö koira?

Myönnän: en ymmärrä, mihin moderni nainen ihminen tarvitsee avioiittoa. Rakkautta voi juhlistaa muutenkin, eikä siihen vaadita luutuneita, peruuttamattoman patriarkaalisia perinteitä.

 

Mikä on teidän näkemyksenne avioliitosta?

Mikä on sen sija modernin ihmisen elämässä?

 
 
jatka lukemista:
elinikäinen parisuhde ei ole itseisarvo
siviilisääty määrittää naista edelleen
naisen ei tarvitse olla naimisissa tai äiti ollakseen kokonainen

 

seuraa blogia myös Facebookissa ja Bloglovinissa.