Ladataan...
rakastan rakastan

Välillä pieni asia tai huomautus, jokin sananvaihto saa vereni kiehahtamaan ja savun nousemaan korvista. Sanoja ei ehkä tarkoita yleensä mitään pahaa sanomisellaan mutta minulla vaan keittää, tööt-tööt ja sitten räjähdys. Välillä iso, välillä pieni. Jos hyvin käy, räjähtelen kumminkin ihan vain yssikseni enkä turhaan paikan päällä sille onnettomalle sanojalle.

Nythän on niin, että me uudistamme huussiamme. Tarkoituksena on asentaa ulkokäymälään mökille sen perinteisen ämpärin sijaan Biolanin supernäppärä kompostikäymälä. Sinne menevät keittiön kompostoitavat jätteet, ei haise ja on helppo käyttää. Saamme ihanasti apua tähän hommaan sekä osto- maksu että kuljetus- ja asennusosiossa. Jee! Mutta sitten se räjähdys. Avustava osapuoli kun onnettomasti vihjaisi, että mieheni voisi auttaa. Juu, voi auttaa mutta ei ole paikalla silloin. No, mies voi hoitaa asennuksen sitten myöhemmin. Tässä vaiheessa minä hermostuin. Mutta olenhan minä paikalla. Juu, miehesi hoitaa sitten myöhemmin. Hääh?! Minä olen paikalla, kyllä minäkin osaan. Minä hoidan! Vastapuoli alkoi jo rauhoitella, että joo joo...

Lopeteltiin siinä sitten ihan hyvässä hengessä. Puhelun jälkeen minä raivosin sitten ihan yksikseni. Tai joo, laitoin punaisenvihreänkiukkuisia tekstiviestejä syyttömälle miehelleni. Penikselläkö sinä siitä vasaranvarresta kiini pidät, häh?!

                                                                                          (kuvakaappaus Biolanin kotisivuilta)

Normaalisti meillä eletään melko tasa-arvoista kotielämää, se hoitaa joka ehtii ja jaksaa. Jotkut hommat kiinnostavat miestä enemmän (grillaaminen, halonhakkuu, pyykinpeseminen) kuin minua (tiskaaminen, kukkien hoitaminen, suurin osa muusta ruoanlaitosta). Jotkut hommat eivät kiinnosta kumpaakaan (imurointi, ruohonleikkuu) kun taas jotkut tehdään useimmiten yhdessä (koiran ulkoiluttaminen, viininjuominen). Minä pelkään nousta katolle enkä halua haudata kuolleita hiiriä (mies siis vaihtaa kattotiilet ja hautaa uhrit arvokkaasti), mies taas pitää kauniisti sisustetusta kodista mutta ei jaksa tehdä mitään asian eteen (joten minä sisustan ja järjestelen). Olen arkifeministi, niin kai miehenikin. Ristikkäin tehdään ja autetaan toista, yhteistyö sujuu hyvin.

Arvatkaapas nyt sitten, kuka asentelee sitä käymälää ensiviikolla juuri tasan niin kauan että se istuu paikallaan? Sama se vaikka olisi miten hankalaa, valmista on tultava ennenkuin mies on vapaalla. Pakko. Ja tämähän ei ole miehen vika lainkaan, vaan ihan jonkun muun.

Share

Ladataan...
rakastan rakastan

Hyvää Helatorstaita vaan kaikille! Meillä, vaikka Ruotsissa asummekin, vietetään näköjään tänä vuonna KiKy-hengessä eli töitä tehden. Mies on niissä oikeissa ansiotöissä ja minä kunnon pikkuvaimona teen kotitöitä yhdistettynä opiskeluun.

Ensin suoritin pois alta inhokkihommani eli miehen työpusakoiden silittämisen. Puuvillaiset ärsytykset, kosteina vaan kuuman raudan alle niin kyllä niistä jotenkuten sileitä tulee. Pakollistahan tämä ei ole, mies silittää yleensä itse paitansa tms. mutta muutamat plussapisteet "Hyvä Vaimo"-tilillä eivät ole koskaan pahasta.

Tiskaamisesta tykkään mutta miksi, oi miksi, suomalaiset eivät voi markkinoida tiskikaappia maailmalle? Onko mitään parempaa kuin tiskikaappi? Tiskit saa pois näkyvistä, ne kuivuvat itsestään, siihen ei kulu sähköä, vedet tippuvat suoraan tiskialtaaseen ja kenenkään ei tarvitse kuivailla niitä minkäänlaisella astiainkuivauspyyhkeellä. Pliis!

Jokaisen kotityönvälissä puurran vähintään puoli tuntia koulutehtäviä, deadlinea pukkaa ja kamalasti olisi vielä tekemistä jäljellä. Ensiviikolla alkavat kesätyöt ja iltaisin koulujuttujen tekeminen on todella tahmaista hommaa, sen tiedän entisestään...

Ja jes, pesin myös pyykkiä, toinen inhokkihommani. Eilen 5 koneellista, tänään 3 ja muutama olisi vielä jäljellä. Onneksi on edes melko lämmin, lakanat ja muut kuivavat nopsaan olohuoneessa pyykinkuivaustelineellä. Muutin tosiaan takaisin kotiin taas, ja suurin piirtein kaikki Visbystä tuomani vaatteet menivät suoraan pesuun, mukaan lukien muutama setti lakanoita. Huh.

Hauskemminkin voisi pyhäpäiväänsä viettää, mutta tuleepahan ainakin pakollisia kuvioita hoidettua jotta viikonlopulla voi olla sitten hyvällä tunnolla ihan laiskana mökillä (tai siis juu, ruoho odottelee leikkaamista, satatuhatta ja yksi pientä samettiruusun tainta istuttamista ja koko lato homesuojaamista, puhumattakaan ikkinanpesusta ja kesähuoneen raivaamisesta). Tupla-huh.

Share

Ladataan...
rakastan rakastan

Blogini kärsii tilapäisesti ja tilapäisestä inspiraation ja ajan puutteesta, pahoitteluni.

Ruoanlaittoni sen sijaan on jopa arjessa poikkeuksellisen korkealla tasolla, olen saanut kimmokkeen tielleni talven aikana osuneista resepteistä. Nyt kun olen taas "palannut kotiin" niin lupasin itselleni, että nyt kokeilen useamman kerran viikossa jotain uutta reseptiä tai raaka-ainetta. Tämä allaoleva on aika lohturuokaisa, helpohko ja herkullinen eikä niin kovin kalliskaan. Sienet eivät ole näin alkukesästä kovin ajankohtaisia, tiedän (minun kasaani tämä resepti löysi tiensä jo viime syksynä) mutta pitäkää mielessä elokuuhun saakka!

Täytetyt perunat parmesan-sieni-timjamitäytteellä

Laita 6 kpl keskikokoisia perunoita uuniin kypsymään, valmista tulee tunnissa (200 astetta).

Paista pannulla voissa ja runsaassa valkosipulisilpussa 2 x 250 tuoreita sieniä. Itse käytin tähän yhden paketin siitakesieniä sekä toisen ruskeita herkkusieniä, molemmat muutamaan osaan pilkottuina. Paista sienet kypsiksi (eli siis neste pois). Mausta suolalla, pippurilla ja reilulla määrällä hienoksi silputtua tuoretta timjamia. Anna jäähtyä.

Kun perunat ovat valmiit, jäähdyttele niitä hieman ja tee sitten risti päälle ja kaivele sisus ulos. Ei ole niin tarkkaa, jätä sisälle vähän sisusta niin kuori pysyy paremmin kasassa. Sivele sisus sulalla voilla ja laita perunat takaisin uuniin rapeutumaan.

Muussaa perunansisus ja mausta suolalla, lisää sienet ja pari isoa kourallista hienoksi raastettua parmesaania. Sekoita. Ota perunat unos uunista ja sullo ne ihan täyteen perunamassaa. Ripottele päälle vielä lisää timjamia ja parmesaania. Laita uuniin kymmeneksi minuutiksi tai kunnes juusto sulaa. Tarkoile ison vihreän salaatin ja raikkaan ranskankerman / kermaviilin kera.

 

Share

Pages