Salamapäätös opiskelevaksi kotiäidiksi
Tammikuun viimeisenä päivänä istuin olohuoneessa, kipeä pää jyskyttäen, yrittäen saada selvää viimeisen 8 päivän tapahtumista. Siinä ajassa olin tehnyt kolme isoa päätöstä oman ja yhteisen tulevaisuutemme eteen. Etsinyt vaihtoehtoja ja muuttanut suuntaa. Punninnut asioita, jotka eivät ole mitattavissa, ja yrittänyt ennustaa parhainta lopputulosta. Allu oli työmatkalla, Frida nukkui, ja minä tärisin niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Kuten kerroin aikaisemmin, tammikuu oli todella stressaava. Odottamattomat haasteet eivät suoranaisesti tulleetkaan työnteosta ja päiväkodista, tai niiden yhdistämisestä. Sopimusteknisten asioiden vuoksi teimme päätöksen urani ja oikeuksieni sekä perheen hyvinvoinnin puolesta. Pidin puoleni, irtisanoin Fridan päiväkodista ja ilmoitin jatkavani hoitovapaata. Kaikista hypoteettisesti ajatelluista tapahtumaketjuista valitsimme ennemmin taloudelliset vaikeudet, kuin parisuhteen rasittamisen ulkopuolisten toimesta. Juuri ennen hoitovapaan allekirjoittamista tarkistin avoimen yliopiston kurssitarjonnan js tein entistä rohkeamman päätöksen. Aloittaisin opintovapaan kuuden vuorokauden kuluttua. Yhdessä päivässä puristin ilmoittautumiset ja hakemukset sellaisella vauhdilla, etten ehtinyt miettimään mitä opiskelu edes konkreettisesti vaatisi. Olo oli kuin olisin aamulla lähtenyt kävelemään ja päätynyt juoksemaan maratonin ennätysajassa.
Tarkoitus on suorittaa pari yksittäistä kurssia markkinoinnin opintokokonaisuudesta neljän kuukauden aikana ja jatkaa sitten hoitovapaata elokuuhun asti. Frida sai kokemusta päiväkodista ja tilanteen stressaavuudesta huolimatta koin arvokkaat viikot töissä. Nautin työnteosta, tunnistin oman paikkani ja olen entistäkin valmiimpi palaamaan töihin syksyllä. Saan syventää ammattitaitoani ja nauttia Fridan kanssa vielä kotipäivistä.
Huomisesta lähtien olen siis opintovapaalla ja menen ensimmäiselle luennolle! Pää ei vieläkään ole ehtinyt mukaan muutokseen, enkä tiedä osaanko enää edes opiskella, mutta eiköhän se selviä kevään aikana. Päätös tuntuu silti oikealta.
Venyisikö äitiyden vertaistuki vielä tähänkin ulottuvuuteen? Parhaimmat vinkit opiskelun ja kotiäitiyden yhdistämiseen saa jakaa kommentteihin!
Lue myös:
Ensimmäinen viikko uutta arkea
Kotiäitiyden jälkeen, osa 4/4: TEKISIN TOISIN
Kotiäitiyden jälkeen, osa 3/4: OPIT
Kotiäitiyden jälkeen, osa 1/4: ARVOT JA AJATUKSET
Ulkopuolisuudesta vanhempainvapaalla