Tag: festarit

  Lokakuun alussa mun Lissabon-bestis lähti kotimaahansa kuukaudeksi ja olin ihan että eihän tästä kuukaudesta sitten tuu mitään kivaa. Mutta väärässä olin, lokakuu oli ihana, niin kelien kun kaiken muunkin suhteen. Kuukauden suosikit tässä siis:     Festarit! Halleluja! Pääsi kuin pääsikin vielä tässä elämässä festareille. Jossain vaiheessa kesää kun luulin että mennään takaisin lockdowniin […]

    Saatoin mainita oppineeni tänä kesänä sen, että olen jo liian vanha festareille. Piti kuitenkin testata tämän faktan paikkansapitävyys ja vierailla vielä yksillä festareilla tänä kesänä.   (Oikeastihan nyt kai on jo syksy, mutta kun lämpötila on edelleen yli kaksikymmentä, minä sanon kyllä kesä).  Syyskuun vikana viikonloppuna kaikki Lissabonin hipsterit matkasivat Oeirasiin, jonne on […]

Terkkuja eilen alkaneilta NOS Alive festareilta Lissabonista! Parasta ekassa festaripäivässä: – Metronomyn keikka (jota tosin ekaksi olin katsomassa väärässä teltassa ja mietin, että viimeksi kun näin bändin livenä, niiden rumpali oli nainen) – Ehkä maailman parhaat suklaabrowniet – Vesivessat, joissa peilit – Ja tietty ihan vaan festarifiilis ja jääkylmä roséviini.   Tänään pitäisi jaksaa valvoa […]

Olen ollu Flow:ssa viimeiset kahdeksan vuotta yhtä lukuunottamatta joka kerta. Rakastan festareita, se on varmasti tullut selväksi, jos olet tätä blogia aiemmin lukenut. Olen myös rakastanut Flow:ta. Ja sitten vähän vihannut. En itse festaria, mutta koska kahdeksaan vuoteen mahtuu tietysti aika paljon. Kaikkea. Kaksi kertaa Flow:n tienoilla olen eronnut. Riidellyt Backyardilla, itkenyt bajamajassa, vältellyt tiettyä […]

Ylihuomenna alkavan Flown takia onkin juuri sopiva aika fiilistellä festareita. Postasin jo keväämmällä siitä, miten festarit palasivat jokakesäiseksi aktiviteetiksi huomattuani, että niitä voi yhdistää ulkomaan reissuihin. Tän kesän Lissabonin matkalle osuikin sopivasti myös yhdet festarit, Optimus Alive. (Festari oli muuttanut nimensä tänä vuonna Nos Aliveksi, mutta paikalliset sanoivat etteivät halua nimeä käyttää, koska se on […]

Festari-innostukseni alkoi siitä, kun katsoin kolmetoistavuotiaana dokumentin Woodstockista. Olin silloin muutenkin vähän hippivaiheessa, joten moinen hippiaikoijen fiilistely iski ihan täysillä. Kun festari uudelleenjärkättiin vuonna 1994, tapitin sitä läpi yön teeveestä hurmioituneena. Itse pääsin ensimmäisen kerran festareille 16-vuotiaana. Suuntasimme kaksi vuotta vanhemman siskoni kanssa Ilosaarirockiin, jossa satoi vettä koko viikonlopun niin paljon, että samettihousujemme leveät lahkeet […]

Oi että, unelmoin siitä, että vielä joku kevät pääsisin Coachella -festareille Kaliforniaan. Muita ulkkisfestareita on tullut kierrettyä, mutta tämä on vielä siellä oman elämän to do -listalla. Tän vuotisilta festareilta olen katsellut ihania festarityylikuvia, Beyonceta bailaamassa ja sitten näitä: ‘Reflection Field’ nimisen tilataideteoksen Coachellaan teki Phillip K. Smith. Päivällä peilit heijastivat ympärillä olevaa elämää, yöllä […]