Tag: kulttuurierot

    Makaamme kuusi tuntia kallioilla, joiden päällä on kasoja valkoista suolalta näyttävää mähmää. Mitä ihmettä tämä on, ystäväni sanoo ja tökkää sormensa suolakasaan. Todellakin, suolaa.  Uimme niin kirkkaassa vedessä ettei edes tarvitse edes miettiä onko täällä taas niitä ällöttäviä loppukesän meduusajoukkoja, ei näy kun hiekkapohjaa ja tummanruskeita merikasveja. Vai mitä lie ovat, en välitä.  […]

    Seuraava tilanne on tapahtunut minulle Lissabonissa asuessani todella monta kertaa:Joku mies kysyy saako kysyä minulta jotain henkilökohtaista. Juu, kysy vaan, vastaan ja odotan jotain syvällistä, kiinnostavaa kysymystä. Minkä vuoksi sulla ei ole korviksia? Onko sulla edes korvissa reikiä?     Joo, laitoin korviin reiät joskus kaksikymmentäneljävuotiaana, käytin korviksia ehkä kahdesti enkä ole käyttänyt vuosikausiin. En […]

    21.6.Odeceixe, Portugal Kun kolme vuotta sitten harhailin tämän saman pikkukaupungin katuja järkyttävässä virtsatietulehduksessa etsimässä apteekkia kolmenkymmenenseitsemän asteen helteessä, en kuvitellut ikinä palaavani tänne. Vietin silloin viikon ihanilla biitseillä ja kahden palmun väliin ripustetussa riippukeinussa. Kaikki näytti instassa ihanalta ja olikin. Paitsi että olin ihan saakelin väärässä seurassa.  No sellaista on, aina toisinaan.  Nyt katselen kauniisti […]

    Joulukuu, 2016: En ole nähnyt miestä yli kahteen viikkoon ja omasta mielestäni kaikki sen selitykset on ihan huijausta ja ärsyttää koko tyyppi. Koska se on outo ja koska se sanoi kerran niin ja niin ja koska… Nyt kyllä sanon sille suorat sanat kun nähdään. Oot mulle brunssin velkaa, siellä hienossa palatsihotellissa, kirjoitan puhelimella […]

    Viime kesänä tapasin erään kivanoloisen portugalilaisen miehen. Joimme ensin olutta eräällä näköalapaikalla, sitten menimme pieneen afrikkalaisravintolaan illalliselle. Seuraavan parin viikon aikana kävimme rannalla, baareissa, illallisilla ja skootteriajeluilla. Eräänä iltana istuin miehen kotisohvalla ja katselin kun se laittoi ruokaa. Kädessäni iso lasi viiniä ja suuressa tauluteeveessä joku Sinkkuelämän vanhoista hyvistä kausista portugalinkielisin tekstein. Oli […]

    Tämä kuva rakkaasta Lissabonistani kertoo paljon. On aika täydellistä asua kaupungissa, jossa on helmikuussa kukkivia puita, vihreää nurmikkoa ja päivisin keväisen aurinkoista ja ihanaa. Voi istua ulkona ilman kaulaliinaa, juoda puolentoista euron viinimukillisen kioskissa ja ajatella: voi mikä taivas.  Sitten kun kuvaa katsoo vähän tarkemmin, huomaa myös sen, että kukkivan puun taustalla on […]

    Kun kerroin viime syksynä portugalilaisella kaverillenisuunnittelevani visua tapahtumalle, jonka periaatteena on tuoda koko perheet ravintoloihin lapsineen kaikkineen, hän katsoi minua vähän kysyvästi.  Niin miksi se on erillinen tapahtuma, eikö Suomessa lapsiperheet muuten käy ulkona syömässä? No kai ne käy, mutta siinä on silti ongelmia. Lapsia pidetään liian meluisina ja häiritsevinä ja sitten muut […]

    Ainiin, se oli se jouluaatto kun söin kylmää takeaway-pizzaa suoraa laatikosta,  voin joskus mummona muistella.  Me kun vietimme kaverijouluamme vasta joulupäivänä. Aattoiltaa vietin kotona facebookin chätissä erään toisen expatin kanssa, joka vietti aattoa yksin toisella puolella Eurooppaa. (Keskustelimme mm. Madonnan leffoista, metrolla ja taksilla muuttamisesta, miehistä ja siitä miten VAHVOJA NAISIA olemmekaan).  Ajattelin […]

  Koska olen ylistänyt tätä maata ja kaupunkia niin paljon, tässä tasauslista Asioita, joita vihaan Portugalissa:     – Jos tekee viikonloppusuunnitelmia vain portugalilaisten kanssa, kannattaa tehdä sinne väliin myös plan b ja c –suunnitelmat jonkun muun maalaistenkin kanssa. Ja ei, se että sataa vettä ei ole riittävä tekosyy perua aina kaikkea. – En halua […]

    Eräänä marraskuisena iltana oli pilkkopimeää ja kammottava kaatosade kasteli koko pastellikaupungin. Minä istuin sisällä lämpimässä lattiatyynyllä, maha täynnä ruokaa, edessäni brownie ja viinilasi ja sitten vähän avauduin. Valitin eräälle australialaiselle ihmiselle sitä, miten hankalaa on tehdä näin pitkää projektia (gradu nimeltänsä). Oon niin tottunut sellaisiin tässä briiffi, pitäs olla valmista perjantaina –hommiin, että epämääräinen […]