24 (täysin hyödytöntä) faktaa minusta
Eräs lukijani ehdotti, että olisin tehnyt joulukalenterin teemalla 24 hottista miestä. Olisinkin, harmi etten ehtinyt. (Muiden bloggaajien joulukalentereita on ollut kyllä kiva seurata.)
Mutta tässä hyvitys: 24 faktaa minusta.
Täysin hyödyttömiä, osa ehkä outoja ja osa ihan tylsiä, mutta silti:
En ole koskaan omistanut farkkutakkia.
Ensin minusta piti tulla arkkitehti. Sitten englannin opettaja. Ja sitten kuvataiteilija. Ei tullut.
Näen toisinaan unia englanniksi.
Olen yllytyshullu. Erittäin.
En osaa piirtää juuri mitään ilman mallia.
Saatan nukkua helposti 14 tuntia putkeen.
Rakastan elokuvia, jotka sijoittuvat New Yorkiin ja joissa ei tehdä oikein mitään, lähinnä vaan maleksitaan kaduilla ja puidaan ihmissuhdeongelmia.
Olen ollut käsimallina olutmainoksessa.
Olen saanut potkut töistä.
En ole nähnyt suurinta osaa Ryan Goslingin elokuvista.
Vihaan sukkia. Haluan olla aina paljain jaloin.
Jos minua ahdistaa vähän, syön paljon. Jos paljon, en syö mitään.
Opettelin 24-vuotiaana juomaan olutta vain siksi, että oli niin kiva sanoa: mennään bisselle.
Pidän melkein aina hiuksiani auki, mutta kotiin tullessani laitan ekana kotinutturan.
Olen kirjoittanut päiväkirjaa kymmenenvuotiaasta asti.
En ole koskaan käynyt yksin elokuvissa.
Lämmitetyn maidon haju oksettaa minua.
Tykkään juoda punaviiniä kokikseen sekoitettuna.
Ostan toisinaan vaatteita lastenosastolta.
Olen aina halunnut olla pitkä, tikkujalkainen ja tummahiuksinen. Olen vaalea ja 165cm pitkä.
Olen maailman huonoin opiskelija. Jos olen vain itse vastuussa itselleni, en saa aikaiseksi juuri mitään.
Syön nopeasti, kävelen nopeasti ja teen päätökset nopeasti.
Laitan balsamicoa melkein kaikkeen ruokaan, mitä syön. Tai tabascoa. Tai mustapippuria. Vihaan mautonta ruokaa.
Minulla on ilmiömäisen hyvä hajumuisti. Edelleen kaupungilla hätkähdän vuosia vanhan exän hajuveden tuoksua, muistan ala-asteella käyttämäni huulirasvan tuoksun ja sen, miltä joku ihminen tuoksui 90-luvulla.
Huuda hep, jos joku outous täsmää. Ja palan halusta lukea muiden samoja listoja!
-----
24 facts about me. So boring that I can´t be bothered to translate them.
Luitko jo nämä blogin jutut?
Lue lisää Lilyn muista blogeista:
TYKKÄÄ JUTUSTA
Kommentit
Haa, voin samaistua useampaankin, mutta tuo ahdistus-syömis kohta kyllä upposi. Jo eksäni tiivisti sen aikoinaan noin "Kun tytöt stressaa vähän, ne syö suruunsa. Kun tytöt stressaa paljon, ne lakkaa syömästä kokonaan." Ja se todellakin pitää paikkansa. Ainakin omalla kohdalla.
Tuo tuoksumuistiasia on myös hämmentävä. Hajuaistini on herkkä ja hajumuistini hyvä, mutta silti olen lopulta aika huono erittelemään tuoksuja. Esim. kun pitäisi tunnistaa joku mauste pelkän tuoksun perusteella.
Ps. sukat on saatanasta.
Ihanaa samaistumista! Sukat todellakin on saatanasta. Itse luovun niistä yleensä vapun tienoilla ja otan ne taas käyttöön syyskuussa.
Eksäsi osasi tiivistää tuon ahdistusasian oikein hyvin!
New Yorkiin sijoittuvat leffat, joissa ei tehdä mitään on parhaita! Tulee näin uuden vuoden kynnyksellä mieleen esim. 200 Cigarettes.
Nii on :D
Kiitos muistutuksesta, pitääkin katsoa toi uudelleen nyt joululomalla.
Punaviini + kokis, kuulostaa hirveältä!
Eikä kun se on tosi hyvää! Ja niin on myös valkoviini spriten kanssa! :)
Spriteä, kun laittaa kumman tahansa sekaan hedelmäpalojen kanssa, saadaan sangriaa, eli melko perusjuotavaa kesäpäiville.
Kokis kuulostaa vaan hyvin oudolta, huono tietenkin tuomita, kun en ole maistanut.
Juon molempia!
Eiei,
punaviini-kokis-yhdistelmäähän juodaan yleisesti Espanjassa nimellä Kalimotxo. Samoin Unkarissa jossa sen nimi on joku...hmm... Frözxch :D
Suosittelen kokeilemaan!
(eräs ystäväni juo myös punaviiniä ja omppulimsaa, mut se on jo LIIAN outoa!)
Oulussa tää tunnetaan ihan punkkukolana, saa jopa useimmista baareistakin tuoppiin tarjoiltuna. Täällä Helsingissä en oo kehannu käyä tiskiltä kokeileen...
Pystyin samaistumaan aika moneenkin, mutta etenkin sukattomuuteen. En tunne montaa, joita sukat häiritsisivät. Meinaan itse aina unohtaa pakata sukat mukaan, jos lähden jonnekin matkalle. Nyt joululomalle lähtiessäni muistin kotiovella, että sukat jäi ja käännyin takaisin. Kesällä se ei niin haittaisi...
Hyvää joulua.
t. Laura
Niin totta! Mun sisko voisi niin allekirjoittaa tän että kevät-syksy-akselilla joka kerta kun menen heille kylään, eka lause on: Voitko lainata mulle sukat?
Ihanaa joulua myös sulle! (mä meen nyt pakkaamaan, yritän kans muistaa ne sukat :) )
Tätä oli tosi mielenkiintoista lukea! Samaistun hyvin moneen kohtaan, etenkin New York-elokuviin ja hajumuistiin. Jostain syystä juuri eksien hajuvedet on jääneet hyvin elävästi tuoksumuistin sopukoihin ja ne tunnistaa edelleen vuosienkin jälkeen.
Nyt tuli muuten kauhea New York-kuume taas! Tuosta yhdestä ainoasta kuvasta. Melkoisen vakava tapaus siis.
Taidan muuten itsekin tehdä vastaavan listan jos oikein innostun!
Joo, tee! Näitä olisi NIIN kiva lukea muiltakin :)
New York-kuume on vakava tapaus. Kärsin siitä suunnilleen koko ajan. Ehkä ensi vuonna....
<3<3 Päivän piristys kyllä! Lähinnä itseäni lämmitetyn maidon haju ja sukka viha, joka lähinnä johtuu siitä, että ne ovat aina rikki tai märät. Ja ehdottomasti elokuviin yksin, se on vain niin paljon nautinnollisempaa. Tai ainakin itselle.
Kyllä! Sukat on aina märät tai rikki. Ja sit kengissä ne valuu inhottavasti. HYI!
Pitää testata elokuviin menemistä yksin. Ensi vuoden to do-listalle siis!
Voin täysin samaistua tuohon hajuaistiin. Nuuhkimalla tiettyä aurinkorasvaa voin palata mielessäni niihin lapsuuden etelän lomiin tai vaihtoehtoisesti johonkin muuhun aikaan elämässäni. Hätkähdän myös joka kerta kun joku käyttää samaa tuoksua kuin joku exäni. Se on aika voimakas tunne kun yhtäkkiä menneisyydestä humahtaa jotain tuttua mieleen.
Musiikki on minulle tosin toinen samanlainen. Elämän hyviin ja huonoihin kausiin kuuluu musiikki niin voimakkaasti että musiikin avulla voin palata takaisin ihanaan hääpäivään tai vastaavasti joihinkin ikävimmistä eroista tai muista konflikteista.
Joo, aurinkorasvojen tuoksuista muistaa aina juuri tietyn kesän :) Laitan joskus talvella yhtä after sun voidetta vaan siksi, että haluan fiilistellä kesää.
Ja todellakin, musiikkimuisti on ehkä vieläkin vahvempi kuin hajumuisti.
Punkkukokis on ehkä parhaimpia alkoholipitoisia juomia! Harvat vain sitä osaavat arvostaa.
Nii on. Mahtavaa et meitä kannattajia löytyy enemmänkin!
Oi, voisin kommentoida vaikka jokaista kohtaa, mutta päällimäiseksi mieleen jäi New York -elokuvat. Viimeaikoina olen myös lukenut samaan kategoriaan mahtuvia kirjoja, englanniksi tai ruotsiksi... Onneksi lennot tuohon kaupunkiin on jo ostettu!
Punaviini + cocis oli juhlajuoma, jota sisko opetti juomaan kotona alaikäisenä, valkoviini+sprite/kivennäisvesi oli juoma, jota kesällä tuli juotua Saksassa ja Itävallassa lähes janojuomana...
Allekirjoitan myös herkän hajuaistin, nopean kävelyn ja päätöksenteon yms...
ps. Yksin leffassa käyminen on parhautta :)
Ooh, näin monta samaa :)
ps. Suosittele jotain hyviä kirjoja! En ole lukenut aikoihin mitään.
Luin juuri ruotsiksi kirjan Sista natten på chateau marmont, alkuperäiskieli todennäköisesti englanti. Englanniksi olen lukenut vähän aikaa sitten kirjat Secrets to happines ja Size 14 is not fat either. Luin viime kesänä myös kirjan Ensimmäinen kesä New Yorkissa (kertoo Sinkkuelämää Carrien nuoruuresta).
En luettelisi näitä kirjoja kaikkien aikoijen parhampina lukemisina, mutta ajavat hyvin saman tarkoituksen kun kevyet. romanttiset elokuvat :)
Kiitos!
Aloitin just Mad About a Boyn, mut sen jälkeen näihin tutustumaan :)
Vaikutat ihan mahtavalta tyypiltä! Saanko vielä kainosti udella, että mistä noita Marvisin hammastahnoja voi ostaa?
Hih, oi kiitos :)
Marvisin hammastahnaa myydään Helsingissä ainakin Mokossa ja Zarrossa.
Tuo yksin leffassa käyminen on kyllä hassua, mä käyn 90 % yksin leffassa, se on musta ihan parasta! Mulla on aivan ykkönen tähän en oo koskaan-leikkiin: en oo koskaan käyny Tallinnassa!
Mun pitää ehdottomasti nyt kokeilla tota!
ps. Tallinnassa on paljon kaikkea ihanaa. Pitäiskö ens vuonna lähtee reissuun :) ?
Hih, kotiin tullessa teen aina kotinutturan ja otan kaikki (vähäiset) korut pois! Hyvä rituaali :-)
Lisäksi tunnustan eläväni hajujen perusteella, muistan ja assosioin asioita paljon juuri hajuihin. Se on oikeasti tosi jännä, kuinka paljon tunteita ja muistoja on jossakin tietyssä tuoksussa tai hajussa!
Ai niin, ja ihan ehdottomasti tuo tunnesyöminen! Jos ahdistaa liikaa, ei edes riisinjyvä mene alas, niin se vaan on. Pieni ahdistus taas vetää sisäänsä kaiken, mitä kaapista löytyy :-D
Oh, monta samaa! Kotinuttura rules :)
Melkeinpä joka toinen oli "sama", "sama"
:D
ylhäältäpäin neljäs kuva, mistä tuo ihana pusiilakana on? :)
Pussilakana on itse ommeltu Marimekon Kuiskaaja -kankaasta :)
Hetkinen, puhuinkin palturia. Kuosin nimi on La Boca. Suunnittelija on Maija Louekari.
Sillon kun omasin vielä tukkaa, niin mulla oli sama juttu! Olin melkeen aina hiukset avoilla (paitsi jos tuulinen sää), mutta kotiin mennessä heti ekana nuttura oli tehtävä! :D Tosin loppuvaiheilla kun oli vielä tukkaa ja tutustuin noihin puhelinlankaponnareihin (teezereihin) niin aloin pitää hiuksia enemmän kiinni, viehätyin niihin jotenkin.
Kommentoi