Rio de Realismi

visual diary

Ihanko tosissasi
ajattelit matkustaa 7.715,16 kilometrin päähän hengailemaan tyypin kanssa jonka olet tavannut kerran
,

huokailen itselleni eräänä iltana. Mutta koska juuri nyt olen vähän kyllästynyt Lissaboniin, en tee kielikurssin kotiläksyjä vaan elän hetken rinnakkaistodellisuudessa, googlettelen kuvia eräästä hyvin kaukaisesta maasta ja lentotarjouksista sinne. 

Käymme illallisella hienossa viinibaarissa, jonka loppulasku on vähän liioiteltu siihen nähden että pöydässämme on lähinnä oliiviöljyä, juustoja ja viiniä. Tällä kertaa kiitän onneani ettei mies suostu laskun puolittamiseen. Sitä paitsi onnistun hajottamaan pankkikorttini edellisenä päivänä ja vanhassa Kusmiteepurkissa yöpöydälläni on vain ryppyinen kaksikymppinen.

Sitten vaeltelemme kaduilla, puhumme ihmissuhteista ja siitä, kuinka molemmat pidämme leffoista, joissa vaellellaan kaduilla ja puhutaan ihmissuhteista. Meillä molemmilla on ohut neule ja nahkatakki; minulla on kylmä, vaikka olen kotoisin kylmästä pohjoisesta, miehellä taas ei, vaikka hän on vielä paljon enemmän etelästä kuin missä nyt olemme.

Olemme samaa mieltä hipsteriasioista: Master of Nonesta ja Girlssistä, LCD Soundsystemistä, Coachellasta, kasvisyönnin järkevyydestä ja viinihifistelystä. Kun ravintolan listalta ei löydy suklaata, mies tarjoutuu käymään ostamassa sitä samalla kadulla olevasta kioskista.
Hullu, sanon,
mutta mies ei kuule, koska on jo kadulla ja kahden minuutin päästä takaisin pöydässä. 

Tarjoilija kertoo vielä viinisuosituksen suklaalevylleni ja minä kerron miehelle kuinka kerran helsinkiläisellä terassilla minulta kiellettiin irtokarkkien syönti vedoten siihen, että omat eväät eivät ole sallittuja.

Finland sounds crazy.

Hullua

ja jotenkin myös virkistävää on viettää toisinaan aikaa ihmisten kanssa, jotka ovat täysin eri maailmankolkasta kuin itse on.

Ja sitten se on myös vähän raastavaa.

Kun poistun pääni sisäisestä rinnakkaistodellisuudesta, tajuan etten voi oikeasti matkustaa Rio de Janeiroon kahden viikon varoitusajalla, koska on koulu, kielikurssi, opintotukibudjetti, kissa. Muun muassa. Niin ja sitten ihan vielä sellainen yksi pieni asia:
realismi.

Googlen kuvahaku kiinni ja nukkumaan siitä. Sinä matkustat seuraavaksi varmaankin kuule ihan Suomeen, sanon itselleni.

Ehkä tästä illasta kuului sittenkin jäädä jäljelle vain yksi lause, jonka talletin sinne aivolohkoon, jossa ovat kaikki ne kohteliaisuudet, joita olen koskaan kuullut.   

Your eyes are SO green. Congratulations!

----

Best compliment for a while: 

Your eyes are SO green. Congratulations!

Share

Kommentit

Suvi K.
Sisunainen

Minusta ihminen voi matkustaa ihan just sinne minne haluaa. ;)

Nuuh beibe!

Jep, Suomeen ehdit vielä palata niin monta kertaa kuin haluat!

saarah
visual diary

Aaaaa, ei saa yllyttää :D

Nuuh beibe!

Sopikaa tyypin kanssa terffit jossain kompromissipaikassa, vaikka Madeiralla ;)

Suvi55

Tää postaus sai aikaan semmosen spontaanin ja syvä huokauksen. Miks aina pitää realismin olla pilaamassa kaikki, pöhpah.

saarah
visual diary

Samaa huokailua on täällä päässä. Hiton realismi ja sellaiset asiat kun vaikka raha. Pyh.

VilmaN (Ei varmistettu)

Jotenkin lohduttavaa, että on muitankin, jotka kieltäytyvät puhtaasti täydellisestä tarjouksesta. Itse vietin sattumalta spontaanin viikonlopun Pariisissa 10+ miehen kanssa. Olimme sopineet uudet treffit Budapestiin, josta viime hetkellä, kiitos realismin, kieltäydyin. Niinpä hän palasi Buenos Airesiin ja itse jäin Suomeen pohtimaan, että mitäs helvettiä oikein ajattelin kieltäytyessäni.

saarah
visual diary

Ääääh, voi ei mikä tarina. Nää päätökset on niin hankalia. Tekis mieli olla aina spontaani ja vähän hullu, mutta kun ei aina vaan voi. Vai voisko sittenkin :D ?

Vierailija (Ei varmistettu)

Ah, raastavaa! Kerätään sulle joku kolehti :)

saarah
visual diary

<3 <3 <3

Paras kommentti koskaan :D

Kanelibasilika

Oi mä niin odotin, että tää teksti päättyisi niihin lentolippujen olemassa olevaan varaukseen :D

saarah
visual diary

Mäkin toivoin, mut ei :(

riik
3h+kasvimaa

Musta se Suomi on ihan hyvä.

Terveisin nimimerkki: Odotellen 

saarah
visual diary

Joo, Suomi on ihan hyvä :)

Jenspa (Ei varmistettu)

Pyh! Typerä realismi.
Unohda se, välillä pitää seikkailla sydämellä.

saarah
visual diary

Oon kyllä samaa mieltä, vaikka tää seikkailu taitaakin nyt jäädä välistä. 

Amandageriini (Ei varmistettu)

Voi vitsi, nämä sun puoliksi novelli ja puoliksi päiväkirja -tyyppiset tekstit on ihan huiseja. Näitä lisää aina silloin tällöin, kun sopiva tarina ja inspiraation aihe on eletty. Voisko joskus muuten nähä lähikuvaa kehutuista vihreistä silmistä?

Kommentoi