Teen spirit

Ladataan...
Elina K. Bibliofilia

tspirit2.jpg

Virginie Despentes: Teen spirit, 175s. Ensimmäinen julkaisu 2002.

 

Valitsin kirjan luettavakseni, koska päähenkilö kuulosti ihmiseltä, jonka saattaisin tuntea - kolmekymppinen eks-punkkari, joka on lopettanut yhden vaiheen elämästään, eikä oikein keksi, mitä sitten tekisi.

 

...
Share

tarina, joka vaatii tulla kuulluksi

Ladataan...
rilla Hymyillen.

" Olen aina ajatellut, että ihmisten surut johtuvat kolmesta syystä", hän lausui. " He haluavat aina kaiken välittömästi ja vaivattomasti. He haluavat enemmän kuin tarvitsevat. Eivätkä he ole tyytyväisiä siihen, mitä heillä on. Nyt kuitenkin ymmärrän, että maailman suurin suru johtuu siitä, että menettää Jumalalta saamansa lahjan. "

image.jpg

 Jotkut tarinat ovat sellaisia,...

Share

Kepeä kesäkirjasuositus

Ladataan...

Tarkoitukseni oli lukea seuraavaksi Donna Tarttin uusin, mutta pitkän Murakami-putken jälkeen päällimmäisenä oli sellainen olo että nyt ei kiitos yhtään tiiliskiveä ihan hetkeen.

Kaipasin jotain kevyttä - sekä kirjallisilta ansioiltaan että fyysiseltä painoltaan. Sekä 1Q84 että Tikli painavat nimittäin noin pienen ihmislapsen verran enkä halua vesipullon ja aurinkolasien lisäksi juuri muuta painoa kesälaukkuuni.

David Nichollsin romaani The Understudy...

Share

Kesälukemistovinkki

Ladataan...
Tindeka Pumpulipesä

Tapani mukaan kulutin osan lomastani lukemalla romaaneja. Tänä vuonna tosin luetut opukset sai laskettua yhden käden sormin, kun yleensä tähän laskutoimitukseen on tarvittu vähintäänkin molemmat kädet. No, oli lomakin normaalia lyhempi. Yhden kirjavinkin ajattelin lukemani perusteella antaa sellaisille, joita loma vielä hellii.

...

Share

Ristiäislahjat

Ladataan...
Jannika Jannika's

Nyt on aika esitellä Eemin ristiäislahjat. Lähes kaikki kysyivät, että mitä lahjatoiveita meillä on. Rehellisesti sanottuna en ollut ajatellut asiaa ollenkaan, ennen kuin ensimmäinen tiedustelupuhelu tuli. Enkä siltikään osannut vastata. Niinpä Eemi sai lahjaksi paljon rahaa, mutta myös muutamia tavaroita, jotka nyt aion...

Share

Maailmassa on liian vähän ihmisiä, joiden kanssa voi puhua runoudesta

Ladataan...

Otsikon lausetta olen ajatellut pitkään. Lyhyen ikäni aikana en ole ollut monissakaan tilanteissa, joissa runoudesta puhuminen olisi ollut luontevaa. Muutamat kavereistani sanovat ylpeästi jopa vihaavansa runoja. Minäkin olen myöhännäisherännäinen. Tarvittiin velvollisuus kirjoittaa pari runoa, ja ammattilainen antamaan palautetta niistä. Ammattilainen sanoi, että runoni ovat kuin ongelmanuori potkimassa mummoja R-kioskilla. Jostain syystä innostuin ja jatkoin kirjoittamista.  

Tänään...

Share

Virkistävä yksinäisyys

Ladataan...
MinnaT Oisko tulta?

virkistystä.jpg

 

Viikko yksin. Outoa. Ensin en oikein osaa olla. Sitten yritän saada ajasta kaiken mahdollisen irti.

 Tulee kiire suorittaa kaikki, mikä on hankalaa silloin kun on kiire töihin, kiire töissä ja kiire kotiin. Tapaan ihmisiä, käyn kauppakeskuksessa hankkimassa puuttuvan tuotteen, ehdin terassille, elokuviin, pyöräilemään, uimaan. Ja teen tietysti ilman...

Share

Miten kaikki on mahdollista

Ladataan...

Tällä hetkellä voin sanoa, että olen saanut kaiken, mitä olen ikinä toivonut. Vuoden takainen työttömyys, murhe ja epätoivo ovat muistona vain, ja voin vain ihmetellä, miten nopeasti ja arvaamatta kaikki muuttui taas hyväksi. Elämme uskomattomia aikoja, ystävät.

Työstän hurjaa vauhtia kuvitusta uuteen...

Share

Rakkaudesta Saisioon

Ladataan...
HeidiNK Elämänmeno

Ajattelin valaista teitä hieman siitä, mistä tämä blogi on saanut nimensä. 

Tein yliopistossa laajan sivuaineen kotimaisesta kirjallisuudesta. Joka kurssiin kuului aika pitkät kirjalistat, jotka oli luettava - huvitti tai ei. Nyt en enää muista minkä kurssin lukulistaan kuului Pirkko Saision Elämänmeno (1975). En ollut aikaisemmin lukenut Saisiota, enkä oikeastaan tiennyt koko ihmisestä yhtään mitään. Tartuin kirjaan kuten mihin tahansa muuhun, ajatuksella no kai tää on...

Share

Tietämisen ja tekemisen ero

Ladataan...
Satu Lepistö Vaeltaja

Käsikirjoitus on nyt edennyt siihen vaiheeseen. 40 000 sanaa, vähän vaille.
Tiedän, mitä nyt pitäisi tehdä. Tuntuu samalta, kuin silmien edessä pyörisi lihamylly ja siihen pitäisi nyt sitten tunkea sormet. Ilolla, vieläpä. Seuraavat kuukaudet merkitsevät kaiken kirjoitetun purkamista sana sanalta. Ajankuvan viilaamista. Aikamuotojen, sanamuotojen tarkistamista. Sen kysymistä itseltään, mikä tässä tarinassa muka jaksaisi kiehtoa muitakin.
Tarina on hyvä, mutta olenko sen osannut...

Share

Pages