Kirjat, elämäni rakkaus
Kirjavinkki: Katriina Ranne, Maa kuin veri
”Ehkä hän yhdisti perhoset unelmiin. Se, että joku ampui perhosen, ei ollut säälittävä saalis vaan surullinen ja turha teko: yksi unelma oli nyt tapettu. Ehkei mikään niistä eläisi kauan, eivät perhoset eivätkä unelmat, mutta niin kauan kuin ne olivat elossa, niiden olemassaoloa