Falling
Sattuneista syistä olen viime aikoina miettinyt joulua kovastikin. Kuten täälläkin olen useampaan otteeseen todennut, en oikein ole tänä vuonna kaikesta huolimatta päässyt täysin joulutunnelmaan kiinni. Osittain se johtuu varmasti siitä, että moni traditio, jonka on joulunalusaikaan liittänyt, on jäänyt pois muualle muuton vuoksi. Ei ole tullut leivottua joulutorttuja, ei käytyä joulun alla kirkossa kuin itsenäisyyspäivänä Suomessa, ei kuljettua jouluisen Turun katuja.
Mutta toisaalta, ehkä suurempana syynä, olen tajunnut joulun jonkun verran ahdistavan.
Don’t get me wrong, Suomessa minulla varmasti olisi tiedossa hyvä ja onnellinen perhejoulu oman rakkaan perheeni kanssa. Silti, joulu muistuttaa väkisinkin niistä suurimmista muutoksista elämässä. Kaikista niistä jouluista, jotka olivat. Kaikista niistä jouluista, joita ei koskaan tule. Niistä, joista haaveiltiin, nähtiin silmiemme edessä.
Siitä yhdestä, joka vietettiin läpikotaisen rikkinäisinä, särkyneinä, siitä jolloin tuntui ettei pysty hengittämäänkään, mutta joka silti piti viettää näytellen, ettei mikään ole vialla. Siinä vasta joulunäytelmä.
Siitä seuraavasta, joka oli rikkinäisen onnellinen, vapaa, odottava, kun silti samalla tiesi, että jotain tulisi koko loppuelämän jouluista puuttumaan.
Ja niiden joulujen kautta kaikista muista haaveista, jotka jäivät toteutumatta. Siitä todellisuudesta, niistä tulevaisuuksista, joita ei koskaan tullutkaan.
Samalla toki jännittää myös hiukan joulu töissä. Sillä tiedostan kyllä sen, että vaikka nyt joulu hiukan raskaalta tuntuu omallakin kohdalla, olen saanut elämässäni olla suhteellisen onnekas, myös juhlapyhien suhteen. Monella voi joulu nostaa pintaan voimakkaampiakin muistoja ja tunteita.
Toisaalta, ehkä sitä osaa itsekin nykyään suhtautua jouluun eri tavalla, ei ainoastaan naiivin ja idealistisen onnellisena. Ymmärtää ihan oikeasti, että joulu ei kaikista meistä ole pelkästään onnellinen juhla. Osaa ehkä paremmin samaistua myös muunlaisiin tunteisiin joulua kohtaan. Olla hiukan aidommin avuksi, tukena.
Ja niin, ehkä on hyvä ainakin itseni jälleen muistuttaa, mistä joulussa on oikeasti kyse. Onko se pelkästään kuusia ja koristeita, ylensyömistä ja lahjojen avaamista? Vai sittenkin jotain muuta, tärkeämpää, suurempaa kuin mikään ostettu lahja?
Näissä ajatuksissa siis jokaiselle vielä oikein hyvää ja onnellista joulunodotusta!
♥ Falling – HAIM