Better Together
Huomenta!
Täällä on takana jälleen ihana, rento, voimaannuttava viikonloppu täynnä kaikkea kivaa ohjelmaa. Perjantai-ilta ja lauantaiaamu menivät töissä, mutta lauantaina työvuoron jälkeen ehdin nähdä yhden ystävän, jonka edellisestä tapaamisesta oli ehtinyt vierähtää jo aivan liian kauan, tekikin kyllä todella hyvää päästä pitkästä aikaa vaihtamaan kuulumisia.
Sen sijaan pikkuisen pääsi turvallista Oslo-kuplaa horjuttamaan osuminen metroasemalla poliisietsintöjen keskelle, ilmeisesti Grønlandissa aika lähellä oli puukotettu miestä, ja tekijää etsittiin Jernbanetorgetin metroasemienkin puolella. Ei muuten ehkä niinkään, mutta juuri reilua viikkoa aiemmin olin ystäväni luona Torshovissa juuri kun naapuritalossa oli ammuttu miestä päähän, ja hetken päästä kauppareissulle lähtiessämme tajusimme koko alueen kuhisevan poliiseja etsimässä edelleen vapaalla jalalla ollutta ampujaa. Jotenkin sitä on ollut ehkä hiukan liioitellunkin luottavainen Oslon turvallisuuteen kaupunkina, toki se pääsääntöisesti sitä kyllä onkin. Juuri aloittamani Jo Nesbøn dekkari ei tietysti auttanut yhtään asiaa tuossa perusturvallisuuden pienessä horjuttamisessa..
Loppuilta meni onneksi rauhallisesti ruotsalaisen ystäväni luona runebergintorttuja leipoen. Tarkkaan en osaa sanoa, mutta luulen että en ainakaan 7 vuoteen ole ollut leipomatta runebergintorttuja joka vuosi, siispä ei sitä tänäkään vuonna voinut jättää välistä, vaikka maata onkin mennyt vaihtamaan, eikä uuniakaan omista.
Ja hyviä tulikin, onneksi, olihan kyseessä ensimmäinen kerta kun tuo ystäväni pääsi maistamaan tuota suomalaista kausiherkkua. Tiistaina onkin sitten ruotsalaisten laskiaispullien vuoro.
Sunnuntaina oli vuorossa Norjan suomalaisen seurakunnan muiden Pohjoismaiden seurakuntien kanssa yhdessä järjestämä laskiaissunnuntain messu. Messu oli siis osittain niin suomeksi, ruotsiksi, norjaksi kuin islanniksikin (vain tanska siis puuttui), kuulostaa ehkä sekavalta, mutta toteutus oli kyllä todella onnistunut, tietysti ehkä erityisesti tällaisen suomalaisen myös ruotsia ja norjaa ymmärtävän seurakuntalaisen onkin erityisen helppo pysyä kärryillä, pikkuisen tuli sääli muita kirkossaistujia suomenkielisen saarnan aikana (joka sekin kyllä jaettiin käännettynä muillekin).
Uskonto noin muilta osin on sellainen aihe, jonka olen kokenut parhaaksi jättää blogin aihepiirien ulkopuolelle, mutta se on kyllä todettava ihan sosiaalisesta näkökulmastakin, että on tuntunut yllättävän hyvältä ja tärkeältä, että myös täällä ulkomailla asuessa on tuollainen ”turvasatama”, seurakunta johon saa tulla juuri sellaisena kuin on, olla muiden suomalaisten seurassa. Jo ensimmäisellä kerralla tuntui siltä, kuin tulisi kotiin kaukana kotoa, tervetulleelta. Ehkä ulkomailla asuminen, sellainen hiukan irrallaan oleminen, auttaa vielä erityisellä tavalla olemaan avoimia ja vastaanottavaisia muita samassa tilanteessa olevia kohtaan.
Messun ja hiukan pitkäksi venähtäneiden kirkkokahvien (eli just niinkuin niiden kuuluukin olla! ;)) sekä laskiaispullien jälkeen oli vuorossa pitkästä aikaa rauhallinen koti-ilta juoksulenkin kera. Ja pakko sanoa, että laskiaispullat kyllä ainakin saavat juoksun kulkemaan tavallista paremmin! Tällä kertaa oli vuorossa pelkkä kymppi, mutta se sujui onneksi kyllä sateesta huolimatta ihan kiitettävässä ajassa. Ehkä täytyy tästä kokemuksesta oppien sitten puolimaratonillekin tankata nimenomaan pullilla. ;)
Tällä viikolla edessä on tavallisempaa menoa, töitä, treeniä (ja ihan pikkuisen kyllä niitä laskiaispulliakin) kunnes perjantaina iltapäivällä koettaa aika suunnata kohti Suomea! Hyvältä siis vaikuttaa tämäkin viikko ainakin näin etukäteen.
Kivaa alkanutta viikkoa!
♥ Better together – Jack Johnson