It’s beginning to look a lot like Christmas

Elämän ensimmäistä norjalaista julebordia seuraa tietysti myös elämän ensimmäinen julebordin jälkeinen aamu. Itsellä ei onneksi vaivana ole kauheasti muuta kuin väsymys, vaikka totutusta poiketen onnistuinkin nukkumaan aamulla harvinaisen pitkään.

Oli siis onneksi tosi hauskaa eilen, teki myös hyvää huomata että yllättävän hyvin sitä pärjäsi jo tuollaisessa todella rennossa keskustelussa mukana, herkästi tosin hiukan passiivisempana osapuolena mutta kuitenkin. Kaava oli aika samanlainen kuin Suomessa: ensin kokoonnuttiin erään työkaverin luo ”aloittelemaan”, siitä siirryttiin yhdessä ravintolaan syömään ja sen jälkeen tanssimaan ja laulamaan karaokea. Suurimmat erot suomalaiseen versioon verrattuna olivat ehkä se, että ravintolaan mentiin tosiaan perinteisesti syömään nimenomaan jouluruokaa, Suomessa kun pikkujouluissa tuntuu yleensä enemmän olevan glögi, joulutortut ja piparkakut -linja.

Lisäksi yllättävältä tuntui se, että ihan oikeasti osaston kaikki henkilökunta oli kutsuttu mukaan ja paikalla oli mm. osaston ylilääkäri ja sosionomi sekä osastonhoitaja. Toisaalta se ei ehkä niin kovin yllättävää ollut, täällä kun ei omien kokemusteni mukaan tunnu olevan niin suurta hierarkiakuilua hoitajien ja lääkärien välillä.

Pikkuhiljaa alkaa onneksi joulumieli hiipiä itsellenikin, asiaa auttoi ainakin käynti keskustassa keskiviikkona, Karl Johanin viereen ylipistoaukion viereen oli nimittäin minun huomaamattani rakennettu oikea joulumaailma torikojuineen ja luistelukenttineen, viime yönä siirryttiin pitkästä aikaa taas pakkasen puolelle, minkä ansiosta maa on kuurasta ihanan valkea, ja kaiken huipuksi tein juuri valmiiksi piparkakkutaikinan huomista varten maustumaan. Huomenna on luvassa siis Nuuskamuikkuspipareita (ihan vain koska se on ainoa piparkakkumuotti jonka satun omistamaan..) ruotsalaisen ystäväni kanssa. Ensin kuitenkin suuntana on pari työvuoroa!

Kyllä se kunnon joulumieli siis tännekin vielä löydetään! Ihanaa viikonlopun jatkoa!