There Is a Light That Never Goes Out

Jes, tänään sain vihdoin aikaiseksi uuden bannerin, raikkaamman. Vaikka saa nähdä miten pitkään tämä kärsimätön jaksaa pitää samaa! Ja nyt vähän harmittaa, että Norja ei itse bannerissa (saati blogin nimessä) tule ollenkaan esiin, mutta toisaalta ehkä teksteissä sitäkin enemmän. 😉

Ja samalla yksi muka pieleen mennyt otos päivältä. Eihän se tosiaan mikään potrettien helmi ole, mutta katsokaa nyt: valoa! Valoa! Ihan kuin muka valoa voisi olla liikaa!

Ja samalla se kiteyttää täydellisesti viime päivien tunnelmat: valoa, valoa sydän täynnä. Ei varsinaisesti edes mistään sen kummallisemmasta syystä. Silti tuntuu siltä että menee onnesta kippuralle. Tänään salille kävellessäni vahingossa ihan pikkuisen kikatin ääneen, kun kuulokkeissa alkoi soida Maroon5:n Moves Like Jagger, kun kaikki höpsöt siihen kappaleeseen liittyvät muistot tulivat yhtä aikaa mieleen. Kuten ne laivastopojat silloin täydellisenä elokuun päivänä. Se ystävä, joka inhoaa sitä kappaletta (ja jostain syystä muistan sen joka kerta). Viime kevään puolimaratonin viimeiset kilometrit (kyllä, se oli listani viimeisimpinä tsemppibiiseinä).

Ensilumi suli eilen melkein yhtä nopeasti kuin satoikin, mutta ehkä se silti jätti pienen valoisan jäljen peräänsä. <3