Kun aikoinani etsin ensimmäistä asuntoa Lontoosta, sain neuvon, että Lontoossa ovat koirankopitkin kalliita: jos asunto on remontoitu, ota se.

Ensimmäinen oma huoneeni ei ollut halvin, mutta huippukivat kämppikset ja mukava asunto sitäkin arvokkaampia. Vaikka asunto oli juuri remontoitu, ehti sielläkin puolen vuoden sisällä muun muassa hajota boileri useampaankin otteeseen, ja talvella lämmitys maksoi noin viisi puntaa tunnilta. Lämmittelin kylminä iltoina Suomesta tuomani Ratzerin villaviltin alla (jonka koit sittemmin söivät – #Lontoo!).

Lontoo on legendaarisesti kallis paikka asua, joten tähän seuraavaksi tarttuminen rahapostaus-sarjassani  tuntuikin sopivalta. Edellisissä osissa olen kirjoittanut julkisen liikenteen kuluista ja siitä, kuinka paljon syömiseen ja juomiseen täällä yleensä menee.

Olen asunut Lontoossa viidessä eri asunnossa kolmessa eri ilmansuunnassa ja näistä suurin osa on ollut kimppakämppiä. Kuukausivuokrani laskuineen on vaihdellut paljon, 450-800 punnan välillä (tämänhetkisellä kurssilla noin 502-893 euroa). Näistä kallein oli lyhytaikainen alivuokralaiskeikka yksiössä, eikä sekään ollut suinkaan huono diili Lontoon hintatasossa, etenkin ottaen huomioon että saman verran voi joutua maksamaan kimppakämppähuoneistakin. Tämänhetkinen vuokrani osuu tuossa keskitasoon ja olen siihen tyytyväinen: tykätään poikaystäväni kanssa asunnosta todella paljon eikä vuokrakaan noussut juuri kuin nimellisen 5 puntaa viikossa. Toki jos haluaisimme isompaa asuntoa tältä alueelta, samalla ne kulutkin nousisivat. 29 neliön kaksio kuitenkin käy meidän budjettiin.

On tutkittu, että Lontoossa voi yleisesti mennä yli puoletkin palkasta suoraan asumiskuluihin – tässä viime vuonna julkaistussa artikkelissa tuo luku on jopa 61%! Oma lukuni on tällä hetkellä hieman pienempi, juuri alle 40%. Silti: miltei puolet palkastani menee joka kuukausi suoraan asumiskustannuksiin ja siihen liittyviin laskuihin. Ylen mukaan Suomessa  vuokralla asuvat käyttivät tuloistaan keskimäärin hieman alle 26 prosenttia asumiseen, kun omistusasunnossa asuvilla tämä oli alle 11 prosenttia.

Lontoon asumiskuluissa kannattaa huomioida se, että monet asuvat täällä lähtökohtaisesti vuokralla. Tunnen muutaman britin, jotka ovat hankkineet ensiasunnon jo pari-kolmekymppisenä, mutta yhtälailla tunnen kolmekymppisiä, jotka asuvat säästösyistä vielä kotona. Loput asuvat vuokralla, ja kämppisten kanssa asuminen on normaalia monessa eri ikäluokassa. Iso  ja alati laajeneva kaupunkihan tämä toki on, ja edullisempia vaihtoehtoja varmasti on sitä enemmän, mitä kauemmas menee (tai jopa Lontoon rajojen ulkopuolelle). Vaikka kovasti omistusasumisen kannalla olenkin, tykkään siitä, että kun nyt kerran vuokralla asutaan, niin on ihanaa että voin asua tällä meidän alueella: keskellä kaunista Lontoota kirsikkapuineen ja puistoalueineen. Asuntojen ostohinnat ovat sen verran kovia täällä omalla alueellani, että ainakin kulttuurialan palkoilla niihin ei oikein ole mitään osinkoa.

Mitä vinkkejä antaisin Lontoosta huonetta tai asuntoa etsiville?

• Muista ensiksi varata ensimmäisen kuukauden vuokra sekä takuuvuokra tilillesi.Varautuisin realistisesti vähintään noin 600-800 punnan kuukausivuokraan (laskuineen), riippuen sijainnista ja asunnon kunnosta – mitä kauempaa ja mitä vanhempi kämppä, yleensä sitä halvempi. Edullisempiakin kimppakämppähuoneita toki on (yksi ystävistäni maksaa alle 300 puntaa kuussa pienestä kimppakämppähuoneestaan) ja jos löydät sellaisen sopivalta alueelta, niin mahtavaa! Mutta on hyvä varautua siihen, että vuokraan voi mennä aimo potti palkasta.
• Asunnonmetsästäminen on helppoa aloittaa netistä: Zoopla ja Rightmove ovat suosittuja sivustoja mikäli etsit asuntoa ja Flatshare mikäli etsit kimppakämppää ja kämppiksiä. Samoin Finnish People Living in London Facebook-ryhmä on todella hyvä asunnonetsimiseen ja siellä on tälläkin hetkellä paljon hyviä kämppiä liikkeellä. Mikäli Etelä-Lontoo kiehtoo, löysin kerran itse  huoneen myös Facebookissa olevasta South East London Housemate Co-Op -ryhmästä.
• Älä ota kämppää ilman että näet sen, jollet ole vuokraamassa tutun kautta. Tällä en edes välttämättä viittaa huijauskämppiin, mutta kävin kerran itsekin katsomassa asuntoa, jossa oli tunkkainen ilma ja keittiön penkki puoliksi palanut. Samoin alueeseen on hyvä tutustua etukäteen ja kiertää korttelin ympäri.
• Muista että kaikki standardit eivät aina ole ihan Suomi-tasolla. Asunnot ja huoneet ovat yleensä pienempiä (asuin edellisessä kämpässä kaksi vuotta osittain jääkaapin takana); boileri saattaa jäätyä talvella, koska se on sijoitettu ullakolle (ja kämpässä saattaa ilman lämmitystä olla talvella 15 astetta lämmintä); ja pieniä vierailijoita saattaa käydä useammin (hiiriä Lontoon asunnoissa liikkuu paljon suomalaisia kaupunkikämppiä enemmän, ja koiperhosiahan täällä lentelee pubeissakin).

Tärkeimpänä vinkkinä on kuitenkin se, että kyllä täällä on niitä ihania kämppiä ja asuinalueita huikea määrä. Olen pitänyt kaikista kämpistäni paljon (kyllä, jopa siitä jääkaapin takana asumisesta), ja tämä nykyinen tuntuu omalta kodilta. On mukava kävellä töistä kotiin meidän naapuruston läpi, katsella taloja ja pysähtyä valokuvaamaan pieniä asioita, kuten näitä kukkia.

Lue myös: Mitä Lontoossa maksaa: julkinen liikenne & Mitä Lontoossa maksaa: ruoka ja juoma