Sitruunaiset, täytetyt kananrinnat (ja tunnustus)
Omassa kotikeittiössä loihdin viime viikolla ihania, sitruunaisia kananrintafileitä, joiden täytteeksi laitoin tuoretta pinaattia, sipulia, valkosipulia ja sitruunaa.
Kyllä omasta uunista tullut ruoka on vaan aivan mielettömän hyvää!
Kanan lisukkeeksi tein uunissa oliiviöljyssä paahdettua kukkakaalia sekä edellispäivän keitettyjä perunoita.
Sitruunaiset kananrintafileet
4 kananrintafilettä
1 kokonainen sitruuna
1/2 pkt tuoretta pinaattia
1 sipuli
useita valkosipulinkynsiä, maun mukaan
1 pkt ruokakermaa
voita paistamiseen
suolaa
pippuria
Kuullota sipulia ja valkosipulinkynnen palasia voissa pannulla, lisää tuore pinaatti ja pidä pannulla kunnes pinaatista on haihtunut suurin osa nesteestä.
Leikkaa fileeseen viilto niin että siihen jää tasku ja täytä tasku pinaatti, sipuli, valkosipulisekoituksella. Lisää taskuun sitruunanpala, joka on kuorittu ja puolitettu. Sulje tasku hammastikuilla, jos täytettä on paljon.
Tee kaikille neljälle fileelle samoin ja paista fileitä pannulla hetki, jotta ne saavat kauniin värin pintaan. Mausta suolalla ja pippurilla
Siirrä fileet uunivuokaan, kaada päälle ruokakerma ja purista sekaan loput sitruunan mehusta. Mausta suolalla ja pippurilla.
Anna fileiden paistua uunissa 200C:ssä n. 20 minuuttia.
Laita kukkakaali/perunalisuke oliiviöljyn kera uuniin samaan aikaan kanan kanssa, sekoita välillä ja mausta suolalla.
Miehen mielestä sitruunaa oli hieman liikaa, minun mielestäni sitä ei voi olla koskaan liikaa 😉
*
Ollessani Italiassa sain tunnustuksen
useammaltakin ihanalta palstanpitäjältä täällä Lilyssä 🙂 mm. Puutalobabyn Kristaliina, Kahvitauon Poffuliini, Isyyspakkauksen Tommi ja kokeiluja superfoodeista tokoon-palstan Magenta ilahduttivat minua tällä tunnustuksella. Kiitos! (ja anteeksi jos unohdin jonkun tältä listalta!)
Ja nytkö pitäisi paljastaa jotain itsestä…? hui!
Olen keittiövempainhullu, omistin muinoin (en enää!) mm. popcornikoneen
En ole vuosiin syönyt raakaa tomaattia mielelläni, mutta kaiken juuston kanssa yhdistettynä saan nieltyä sen (esim. lämpimistä leivistä joudun ronkkimaan ne niin että palaakaan ei jää leivän väliin. Tosin tästä vaivasta alan ehkä olla jo parantumaan päin)
Kun minulla on nälkä enkä saa HETI ruokaa, lopetan puhumisen ja pahimmillani poljen jalkaa kiukuspäissäni (tämä on tapahtunut mm. Monacossa +35 asteen helteessä bussipysäkillä)
Opin tekemään ruokaa vasta reilusti yli parikymppisenä, sitä ennen en osannut tehdä edes yksinkertaista spaghettia jauhelihakastikkeella (siksi tämän blogin olemassaolo tuli pienenä ja positiivisena yllätyksenä muutamalle jotka ovat näitä ehm.. kokkailujani menneinä vuosina seuranneet sivusta ;))
Ainoa ”dieetti” tai ruokavalio mitä olen elämässäni kokeillut on karppaus, mutta en kokenut sen olevan minun juttuni joten sen lopetin.. ja siis, en tiedä olisiko elämää sittenkään ilman pastaa?
Minun on vaikea syödä salaattia ilman balsamicoa, käytän sitä aina, joka päivä ja kaikissa salaateissa jos vain mahdollista.
Hassuin syömäni ruoka (ja kivuliaimmat seuraukset) on Kap Verdellä syöty cracas
joka on paikallista herkkua. Käsittääkseni jonkinlaista merenpohjasta noukittua kiveä, jonka sisällä on limapallero joka olisi tarkoitus dipata chiliin. Hmm.. maistui lähinnä suolaiselle ja haisi merenpohjalle. Seurauksena tämän syömisestä jokseenkin kivulias vatsatauti…
Koska aika moni suosikkibloggaajistani on tunnustuksen jo saanut, siirrän sen ainoastaan Hellan ja houkutuksen Monalle joka ei ole tietääkseni haastetta saanut vielä 🙂
