”It’s a common belief that positive thinking leads to a happier, healthier life. As children we are told to smile, be cheerful, and put on a happy face. As adults we are told to look on the bright side, to make lemonade, and see glasses as half full. Sometimes reality can get in the way of our ability to act the happy part though. Your hope can fail, boyfriends can cheat, friends can disappoint. It’s in these moments, when you just want to get real, drop the act, and be your true scared unhappy self.” -Meredith Grey, Grey’s Anatomy
Syksy tuli ja maailma vaihtoi väriä. Siltä ulkomailla asuminenkin tuntuu, syksyltä: lehti kerrallaan osia susta tippuu maahan ja olet lopulta alasti.
Kun lehdet alkavat taas itää, ne saattavatkin olla jotain muuta kuin ennen. Uusia, erilaisia.
Ulkomailla jos jossain on mahdollisuus muuttua, sillä uusi alku-asetelma on väistämätön. Monet maan tavat ja uskomukset ovat muuta kuin kotona. Mielipiteiden ja opitun oikean kontrasti on tosi suuri valtioiden välillä. Toisinaan mietin, olenko huono ihminen, kun suljen silmäni niin monelta vääryydeltä ja annan yksinkertaisesti olla. Yleisiä ja ehdottomasti vanhanaikaisia ja järkyttävän kuraisia asenteita viljellään ihan huolella. Nainen on todellakin huonommassa asemassa kuin mies. Täällä rukoillaan homojen ja sairaiden puolesta. Ja nämä kaksi asiaa onkin melko lailla yksi, mikä on epäreiluinta ikinä. Lisäksi tuntuu, että parisuhteessa pettäminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Mä olen asunut Irlannissa nyt jo jonkin aikaa ja silmät ovat siis todella auenneet. Alkuhuuman vaaleanpunaiset pilvet ovat jo vaihtuneet viileään sateeseen. Ongelmia on ilmaantunut myös kodissamme, eikä arki aina suju niin kuin toivoisin. Muutoksen tarve mietityttää.
Mitä jos valitsen väärin? Mitä jos eksynkin? Mitä jos.
aada xx
