Tag: lapsi puhuu

Eddie on ollut kolmevuotias jo liki kolme kuukautta, mutta kun tämä(kin) katsaus on antanut odotella itseään, niin tässä tulee. Kolmivuotissynttäreidensä tienoilla Eddie puhui vielä enimmäkseen kaksisanaisia lausahduksia, mutta sen jälkeen puhe on mielestäni selvästi kehittynyt, ja varsinkin suomeksi. ”Isi lähtee junalla töihin!” poju julistaa arkiaamuisin aamiaispöydässä ja kääntää usein hitusen epävarmemmin: ”Daddy go t’ work […]

Tammikuun alussa kaksi ja puoli vuotta täyttänyt pirpanamme puhuu vihdoin! Ei paljon, yhä enimmäkseen yksittäisiä sanoja, mutta niitä sentään tulee aika jatkuvalla syötöllä. Kerron tästä vielä tarkemmin, kunhan ehdin kirjoittaa ipanan puheterapiasta, mutta lempisanoja ovat tällä hetkellä bus, car(s), water, upstairs, kakkua (”kakkuaah!”), karhu ja hai. Kaksisanaisista lauseista suosikki on otetaan puuroa. Jässikkä tosin säästelee vokaaleja niin, […]

Kuten blogini seuraajat tietävät, lapsikultaani ei ole (toistaiseksi) siunattu kovinkaan karjalaisilla puheenlahjoilla. 2 vuoden 3 kuukauden iässä Eddie edelleenkin sanoo vain joitain yksittäisiä sanoja: äiti, bye-bye, ten, up, pappa, car, star, puu, bath, train, bus. Hän ymmärtää mielestäni sujuvasti sekä suomea että englantia, tekee pyynnöstä joitain asioita (”mennään keittiöön syömään”, ”mennään pesemään hampaat”, ”laita valot […]

Mikä näissä naperon ”kehityskertomuksissa” on näin julmetun työlästä kirjoittaa… Ipanaisen kaksivuotissynttäreitä juhlittiin jo puolitoista kuukautta sitten, mutta kun ei saa aikaiseksi niin ei saa. Mutta nyt, härkää sarvista ja hampaat irvessä läpi vaikka harmaan kiven. Katsotaanpas: Kaksivuotiaana Eddie ei vieläkään puhu. Kuten ennenkin, hän ymmärtää liki kaiken englanniksi ja suomeksi, matkii eläimiä ja kulkuneuvoja, osaa […]

Enää kaksi kuukautta naperon toisiin synttäreihin – mikä tarkoittaa alle kuukautta seuraavaan Suomen-reissuun! Pitäisiköhän niitä synttäreitä alkaa kohta suunnitellakin, hmm… Sitten viime päivityksen kiharahurmurimme: – on oppinut juoksemaan. Nykyisin ipanan treenirutiiniin kuuluu joka-aamuinen ja -iltainen ruokapöydän ympärijuoksu riemusta kiljuen ja kikattaen, äiti tai isä perässä tietysti. Välillä juostaan myös olkkarin kahvipöytää ympäri ja yläkerrassa lastenhuoneesta […]

Mistä, oi mistä on lapseni oppinut tämän?! (En tarkoita keinuhirvellä keinumista. Jatka lukemista.) Vannon, etten koskaan ennen viime viikkoa ollut käyttänyt sanamuotoa ”anna äidille pusu” Eddien kuullen. Monesti olin sanonut ”äiti antaa sulle pusun” tai yleisemmin ”äiti pussailee sut puhki!” (argh, äitimuodon 3. persoona!) ja sitten asiaankuuluvasti nujuuttanut jässikän poskea huulillani. Suullekaan en ole pojua ikinä […]

On sellaisia päiviä kuin eilinen, jolloin aurinko paistoi kumpupilvien lomasta, ohuessa takissa tuli kuuma, Eddiellä oli toista päivää maha sekaisin mutta silti heppu oli oma iloinen itsensä, kiherteli ja kujerteli, keinui innoissaan, taputti käsiään, oli kiinnostunut kaikesta. Äitikavereista emme saaneet seuraa – joko pelkäsivät Edsterin pöpöjä tai sitten he ovat jo palanneet äitiysvapaalta töihin – […]

May the 4th be with you… Pieni Luke Skywalkerimme on tänään täyttänyt kymmenen kuukautta. Hurjaa! Kuluneen kuukauden aikana heppunen on oppinut mm. seuraavia taitoja: Ääntely on entistä määrätietoisempaa. Äänteet on selvästi puheennuottia tavoittelevia mutta eivät vielä ihan englantia tahi suomeakaan: ”pfää”, ähhkrhää”, ”fröäh”. Muutaman kerran suusta on tullut äännähdys, jonka joku äkkinäisempi olisi voinut tulkita […]