Ajatuksia influenssarokotuksesta raskauden aikana

drops-of-water-578897_1280.jpg

Kuva: Pexels.com

Nyt on se aika vuodesta. Nimittäin influenssakausi on alkamassa, ja neuvolat tarjoavat odottaville äideille ja heidän perheilleen influenssarokotuksia. Olen ammatiltani terveydenhoitaja, joten aihe on lähellä sydäntäni. Työni puolesta laki velvoittaa minut tänä vuonna ottamaan influenssarokotuksen, mutta ilman lakiakin ottaisin sen. Olen sen lähes joka vuosi opiskeluni aloittamisen jälkeen ottanutkin. (Yhtenä vuonna vitkuttelin ottamisen kanssa liian pitkään, ja rokotukset ehtivät loppua koulultani. Muutama viikko myöhemmin olinkin sitten influenssan kourissa.)

Tänä vuonna olen kokenut rokottautumisen erityisen tärkeäksi, sattuneesta syystä. Raskauden aikana otettu influenssarokotus nimittäin suojaa myös vastasyntynyttä lasta jopa kuuden kuukauden ajan. Rokotuksilla pystytään todennäköisesti estämään jopa puolet syntyvien lasten ensimmäisten elinkuukausien influenssoista, jotka usein vaativat sairaalahoitoa. Influenssa ei muutenkaan ole mukava tauti, mutta raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella se on odottavilla äideillä tavanomaista vaikeampi.

Ehkä jo sanomattakin selvää, että lapsemme tulee saamaan kaikki kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset (paitsi tietenkin siinä hyvin epätodennäköisessä tapauksessa, että jokin terveyteen liittyvä syy estäisi rokottamisen). Suomessa rokotuskattavuus on onneksi edelleen hyvin korkea, vaikka rokotusvastaisuus onkin ollut mediassa viime vuosina melko runsaasti esillä. Ymmärrän toisaalta myös niitä vanhempia, jotka empivät rokotusten ottamista koska pelkäävät, että ne voisivat aiheuttaa haittaa omalle lapselle. Suurimmalla osalla meistä on varmaan muistissa ns. sikainfluenssarokotteen aiheuttamat narkolepsiatapaukset. Jokainen pandemiarokotuksen aiheuttama sairastumistapaus on totta kai äärimmäisen surullinen enkä missään tapauksessa halua väheksyä sairastuneiden ja heidän läheistensä kokemuksia. Onneksi näitä tapauksia oli kuitenkin vähän, ja pandemiarokote oli aivan eri tapaus kuin kansallisessa rokotusohjelmassa vuosia tai jopa vuosikymmeniä käytössä olleet rokotteet. Näitä rokotteita on tutkittu paljon, ja niiden tiedetään olevan hyvin turvallisia ja tehokkaita.

Rokotteiden ottaminen ja ottamatta jättäminen on totta kai jokaisen oma päätös, mutta terveydenhoitajana minua harmittaa asiassa se, miten paljon rokotteista ja erityisesti influenssarokotteista liikkuu väärää tietoa sosiaalisessa mediassa ja internetissä ylipäätään. Ihmiset eivät useimmiten tahallaan levitä väärää tietoa, mutta oma kokemusperäinen tieto asiasta (joka valitettavasti usein on väärä) yleistetään valitettavan usein kaikkia koskevaksi tosiasiaksi. Haluaisinkin käyttää tässä mahdollisuuden kumota kaksi väärinkäsitystä, joihin useimmin olen törmännyt influenssarokotteista keskusteltaessa:

1. Otin influenssarokotuksen ja sairastuin heti sen jälkeen influenssaan. Rokotus siis aiheutti minulle influenssan. Vaikka näin voisi helposti päätellä, väite on kuitenkin väärä. Influenssarokote ei sisällä eläviä viruksia, joten se ei voi aiheuttaa influenssaa. Jos sairastut pian rokottamisen jälkeen influenssaan, se johtuu siitä, että rokotteen antama suoja ei ole vielä ehtinyt muodostua (rokotteen täysi suojateho saavutetaan noin kahden viikon kuluttua rokotuksen saamisesta), tai olet sairastunut sellaiseen influenssavirustyyppiin, jota vastaan rokote ei suojaa.

2. Otin influenssarokotuksen ja olin sen jälkeen koko talven kipeänä. Rokote on siis hyödytön. Influenssarokote suojaa ainoastaan influenssaa vastaan, ei virusperäisiä flunssia vastaan. Flunssa ja influenssa ovat kaksi eri asiaa, eikä flunssaa vastaan valitettavasti ole vielä keksitty rokotetta. Tämänvuotinen influenssarokote antaa suojan neljää eri influenssatyyppiä vastaan. Se, miksei influenssarokotus anna sataprosenttista suojaa, johtuu siitä, että Maailman terveysjärjestö WHO valitsee vuosittain rokotteeseen ne viruskannat, joiden se arvioi todennäköisimmin aiheuttavan influenssaa (lähde: THL). Valitettavasti aina tämä arvio ei mene täysin nappiin, ja silloin rokotuksen suojateho on huonompi. Tästä huolimatta rokote kannattaa ottaa, sillä vaikka rokotteen suojateho olisi vain 10 prosenttia, on se silti 10 prosenttia enemmän kuin ei suojaa ollenkaan.

Lisää tietoa raskaana olevien influenssarokotteista THL:n sivuilla.

Huh! Toivottavasti tämä postaus ei mennyt ihan saarnaamiseksi. Mitä mieltä te muut olette asiasta?

Perhe Terveys Raskaus ja synnytys Ajattelin tänään

Raskauden aikainen kemikaalicocktail – ja miten välttää sitä

kemikaalit.jpg

Kuva: Pexels.com

Pitäisi ehkä vähentää television katsomista, sillä sain taas yhden syyn lisää kaivaa maahan kuoppa ja pysyä siellä suojautuneena loppuraskauden ajan. Syntymättömän lapsen hyvinvoinnin kannalta ei nimittäin riitä, että noudattaa raskaana olevan ruokavaliosuosituksia ja välttää tupakointia ja päihteitä, vaan lisäksi meidän raskaana olevien tulisi myös kiinnittää huomiota omaan kemikaalikuormaamme.

Satuin katsomaan TV1:ltä Akuutin jakson, joka käsitteli päivittäistä altistumistamme terveydelle haitallisille kemikaaleille. Sen innoittamana kävin myös Akuutin nettisivuilla ja luin tämän jutun, josta käy ilmi melko ahdistavia faktoja kemikaaleista, raskaudesta ja imetyksestä. Jutussa kerrotaan muun muassa siitä, miten koko elämän aikana kertynyt kemikaalikuorma siirtyy raskaana olevasta ja imettävästä äidistä suoraan lapseen.

Elämme koko ajan erilaisten kemikaalien ympäröimänä ja kaikkea kemikaalialistusta on mahdotonta ja tarpeetontakin välttää. Terveydelle haitallisten kemikaalien yleistyminen elinympäristössämme ei silti ole mikään pikku juttu. Tutkijat ovat nimittäin epäilleet, että terveydelle haitalliset kemikaalit voivat esimerkiksi heikentää poikien ja miesten sperman laatua ja aikaistaa tyttöjen murrosikää. Näitä kemikaaleja (esimerkiksi ns. muovinpehmentimet bisfenoli A ja ftalaatit) voi löytyä lähes mistä tahansa päivittäin käyttämästämme tuotteesta: kosmetiikasta, vaatteista, ruokapakkauksista.

Toivon, että oma kemikaalikuormani olisi ainakin kosmetiikan osalta keskimääräistä vähäisempi. En ole koskaan meikannut paljon, hiuksia en ole värjännyt lähemmäs 10 vuoteen enkä muutamaa kokeilukertaa lukuunottamatta ole koskaan käyttänyt kynsilakkoja tai hajuvesiä. Sen sijaan olen esimerkiksi säilyttänyt ruokia muovisissa pakasteastioissa ja käyttänyt melkoisia myrkkyjä kodin siivouksessa. Parannettavan varaa siis olisi.

Alle listasin joitain tapoja välttää turhaa kemikaalialtistusta raskauden aikana, ja miksei muutenkin. En suoraan sanottuna tiedä, kuinka paljon niistä on apua, mutta haittaa ne tuskin ainakaan tekevät.

1. Älä värjää hiuksia tai lakkaa kynsiä.

2. Jos sinulla on muovinen juomapullo, vaihda se lasiseen tai metalliseen.

3. Vähennä meikkaamisen ja kosmetiikan määrää. Tutki omistamasi kosmetiikan tuoteselosteita ja tarvittaessa vaihda tuotteet vähäkemikaalisempiin. (Jos jollain on antaa vinkkejä vähemmän haitallisista peruskosmetiikkatuotteista, otan vinkit mielelläni vastaan!)

4. Suosi siivouksessa mahdollisuuksien mukaan vettä ja esim. ruokasoodaa sekä etikkaa.

5. Pese aina uudet vaatteet ja kodintekstiilit (esim. vuodevaatteet, keittiöpyyhkeet) ennen niiden käyttöönottoa. Niissä voi olla esim. homeen- ja palamisenestoaineina käytettyjä kemikaaleja.

Yle on myös tehnyt mielenkiintoiset jutut siitä, kuinka voit vähentää oman arkesi ja lapsesi kemikaalikuormaa. Itse aion parhaani mukaan noudattaa näitä vinkkejä tulevaisuudessa. Maakuoppaan ei toivottavasti tarvitse kaivautua, mutta ehkä omilla valinnoillamme pystyisimme edes vähän vaikuttamaan omaan ja ympäristömme kemikaalikuormaan.

Perhe Terveys Raskaus ja synnytys Ajattelin tänään