Alkukesän kirjakavalkadi, vol. 1

Keväällä ja alkukesällä on pako arjesta ollut joskus todella tarpeen ja olenkin vieraillut monenlaisissa maisemissa pakomatkojeni aikana.
Ajattelin listata ilokseni/iloksenne ihan lyhykäisillä kommenteilla touko-kesäkuun luetut, so far.  Kaikki kirjat on luettu/kuunneltu BookBeatistä ja niitä on sen verran monta, että jaan ne kahteen postaukseen 🙂

Agustina Bazterrica: Rotukarja
Tästä kirjoitinkin ihan oman postauksensa, tajunnanräjäyttävä dystopia!

Olga Kokko: Munametsä
Hahah, Rodoksen keuhkokuumeisen loman valopilkku, oma postaus myös tästä tehty.

Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa
Psykologinen jännityskirja, jonka tarina rakentui hitaasti, mutta vääjäämättömästi puistattavan yllättävin kääntein loppuratkaisua kohti. Kuunneltuna ehkä hitaahko, mutta painettuna varmasti kirja, jonka olisin ahminut yhdeltä istumalta.

Nina Lykke: EI, ei ja vielä kerran ei
Norjalaisen Nina Lykken romaania kuvataan purevaksi satiiriksi keski-ikäisten epäonnisesta onnentavoittelusta, mutta itse vaihtaisin purevan tilalle puiseva. Ei natsannut vaikka selkeästi olen juurikin kohderyhmää +50 vuotiaana ja neljännesvuosisadan parisuhteessa elävänä…
Ehkäpä tämä huvittaa pari-kolmekymppisiä, mene tiedä?

JP Delaney: Usko minua
Delaneyn kirja ”Edellinen asukas” oli viihdyttävä trilleri, eikä tämä Usko minua petä tämäkään. Muikeita juonenkäänteitä ja sujuvaa kerrontaa. Kesälomakirja ehdottomasti!

Annika Brusila: Takalukko
Hengästyttävä kurkistus pakkomielteisen ihmisen matkanvarrelta. Oma postaus löytyy myös tästä.

Sofie Sarenbrant: Avoimet ovet
Kirjan päähenkilö on rikosylikonstaapeli Emma Sköld, eronnut, uudessa suhteessa kiinteistövälittäjä Kristerin kanssa, jonka lasta odottaa.Exä roikkuu kuvioissa ja ankeuttaa osaltaan eloa.
Kiinteistövälitykseen liittyy tämän kirjan rikoskin – näytön jälkeen talosta löytyy ruumis! Henkilöiden väliset suhteet tuntuivat omituisen irrallisilta ja se vähän häiritsi, mutta kirjan luettuani huomasin, että Avoimet ovet onkin ties monestko Emma Sköld-dekkari! En ikinä oikein ole ymmärtänyt miksi kirjasarjojen kirjoja ei suomenneta järjestyksessä???
Sujuvaa aurinkotuolilukemista tämäkin ja hienosti  viihdyttää sadepäivän sohvannurkassakin.