Joanna Bolouri: Paras aika vuodesta
Joanna Bolouri: Paras aika vuodesta (The Most Wonderful Time of the Year)
Suomentaja: Riina Vuokko
400 sivua
Kustantaja: WSOY
Lontoossa asuva 38-vuotias Emily on täpinöissään – pitkästä aikaa ei hänen tarvitse olla silmätikkuna perheensä yhteisen joulun aikaan, koska hänellä on POIKAYSTÄVÄ ja oikein laadukas poikaystävä Robert onkin ja tämä on luvannut lähteä joulunpyhiksi Emilyn perheen luo Skotlantiin!
Emily hehkuttaa asiaa perheelleen etukäteen, mutta kun juuri ennen joulua unelmamies paljastaakin ettei hän voi mukaan lähteä, koska hänellä on ihan oma perhe lapsineen ja vaimoineen, ei Emily tiedä mitä tekisi.
Kaiken katkeruuden keskellä ei hän kestä ajatusta päätyä taas kerran suvun surkuteltavaksi ja niinpä hän ”vuokraa” ärsyttävän, mutta komean, 28-vuotiaan naapurinsa Evanin esittämään pettäjä-Robertia.
Emilyn perhe on hillittömyydessään mahtavan sekopäinen ja joulun juhlinta on todellakin juhlintaa. Humussa ja sumussa valesulho hurmaa koko perheen ja Emily & Evan lähentyvät toisiaan ikäerosta ja palkatusta seuralaisuudesta huolimatta hekin.
Mutta eihän mikään joulutarina ole mikään oikea joulutarina ilman ”yllärikäänteitä”, eli kuinkas sitten kävikään?
Paras aika vuodesta on juurikin niin ihanan höpöinen ja jouluinen kuin kansikuva ja mainostekstit antavat ymmärtää, haikuja Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään-näytelmästäkin voi hyvällä mielikuvituksella tarinasta löytää ja tarina kulkee sujuvasti ja hyvin kirjoitettuna takuuherttaiseen loppuunsa asti.
Kaiken kaikkiaan tämä kirja on täydellinen hyvänmielen opus joulun odotukseen/joulun pyhien ajaksi/ihan koska vaan – koska hei! Joulu ei ole päivämäärä vaan mielentila!
Kiitos WSOY:lle tästä joulunpörröisestä lukuhetkestä <3
Tänä vuonna ajattelin kutoa itselleni BB-villapaidan ja senhän sitten aloitin 5.9. kun tämän vuoden kausi alkoi. Langaksi halusin riemunkirjavaa Kehrän Lauri-lankaa. Tosin hölmönä ajattelin, että sillä saisin koko villapaidasta tuollaista selkeästi raidallista, mutta villasukkien mukaanhan se värienvaihtuminen on rytmitetty, joten paitaosasta tulikin hiukka ”sekavampi”.
Huimaavat 10 viikkoa villapaidan valmistumiseen kuitenkin meni! Tein siitä tarkoituksella XL-kokoisen, jolloin se mahtuu jokaiselle perheenjäsenelle tarpeen vaatiessa. Laurissa on villaa 75% ja 25% polyamidia ja pelkäsin hiukan, etten kärsi paitaa pitää ollenkaan, kun villa ärsyttää ihoani todella ärhäkästi, mutta kas, kunhan alla on toppi, niin hyvin onnistuu. Paita on todella lämmin ja niinkuin kuvasta näkyy, mätsää oivallisesti ihanien oranssien Dockersieni kanssa! 
******