Tag: #kirjoitushaaste

Vuonna X Henkisen kestokykyni vieteri on virittynyt äärimmilleen, pelkään että hetkenä minä hyvänsä se katkeaa ja romahdan. Muistan Mummoni sanonnan, että siitä puhe mistä puute ja todellakin allekirjoitan nyt sen . Mikään muu ei päässä pyöri kuin puute, rahanpuute. Yllättäviä lääkärikuluja, hajonneet iskarit autossa, toimimaton pyykinpesukone, veden ja sähkön tasauslaskut, pieneksi käynyt talvitakki… Raharaharaha – […]

Vappu Pöydän ympärillä ei ollut yhtään vapaata, joten istuin Matiaksen syliin tervehdittyäni vappua juhlimaan tullutta seuruettamme. Baari oli täpötäysi, musiikki pauhasi ja keskustelun volyymi paisui samaa tahtia tyhjenevien siideri- ja oluttuoppien kanssa. Vappufiilis alkoi olla niin korkealla, että nauraa rätkätimme sanoi kuka tahansa mitä tahansa. Keikuin Matiaksen sylissä tehostaen mielipiteitäni tyypilliseen tapaani heiluttelemalla puhuessani käsiäni […]

Tuparit -ketä ajattelit kutsua? – no sinut ja Jaren, Elinan ja mikäsennimionkaan, Siirin ja Vilman ja Iirin ja Olavin. – sopiiko teille noin monta? Aika pieni se luukku, vai juhlitaanko muualla? – meillä kotona tietysti, yhteen muuttoahan tässä juhlitaan – sopu sijaa antaa! – pistä sit kutsuun että nyyttärit, tulee halvemmaksi, you know. – onkohan […]

Minusta tuntui että pienin musta kissanpoikanen katselee minua surullisen näköisenä, ohi edessään peuhaavien pentusisaruksiensa. Muut melskasivat korissa höperöinä ja pöllähtelivät pyllyilleen, niskoilleen tai toistensa päälle, mutta pienin musta pentu vain istui ja tuijotti minua. Isä kehottaa minua valitsemaan virkeimmän ja aktiivisimman pennuista perustellen neuvoaan On sitten rohkea ja seurallinen hän sanoo. Mutta pienen mustan kissanpoikasen […]

Mies seisoo hämmentyneenä peilin edessä, kääntää päätään vasemmalle ja oikealle ja vielä kerran vasemmalle. Käsi nousee varovasti, melkein arasti ohimolle ja etusormi-keskisormi-nimetön silittää hiuksia. Etusormi jää seuraamaan ohimolle kiipeävää harmaata juovaa ja ihmettelevä katse seuraa hitaasti etenevää sormea. Silmät eivät valehtele, peilissä näkyy mies, kenen hiuksissa on harmaata – totuus mitä vastaan mieli yrittää kapinoida. […]

Anni ja Maria juoksevat nauraa kihertäen varaston taakse käsikädessä, hiukkasen liian suuret kumikengät hölskyvät paljaissa jaloissa, mutta se ei vauhtia haittaa. Vanhempi tytöistä, Maria, on tullut metsän poikki naapurista leikkimään ja kiertäessään varaston takaa huomannut selvästi hoikistuneen navettakissan livahtavan sen alle. Nyt tytöt rientävät jännityksestä kihelmöiden etsimään mahdollisia kissanpentuja. Tyttöjen mielestä ei ole mitään suloisempaa […]

Uusi avain kiiltelee kädessäni kun pujotan sitä Blingbling -avaimenperääni ja minua hymyilyttää väkisinkin. Kuplivan iloinen fiilis täyttää minut päästä varpaisiin ja pyöritän avaimenperää sormessani kuin pientä helikopteria kävellessäni ulos suutarinliikkeestä, missä vara-avaimen juuri itselleni teetätin. Askeleni ovat kevyet kun suuntaan kohti itäkaupunkia, huomaan melkein tanssivani pitkin katua ja punaisten saappaitteni korot lyövät kulkiessani tahtia, korkojen […]

Seison olohuoneen oviaukossa ja katselen pimeää ja tyhjää huonetta. Tapetti repsottaa parvekkeen oven vieressä, ikkunan läpi heijastuva ohiajavan auton valo saa riepaleen varjon kasvamaan ja kutistumaan seinää pitkin. Tapetti repesi, kun olimme kiinnittäneet ovenpieleen liian raskaat jouluvalot ja ne lattialle romahtaessaan repäisivät suikaleen irti. Miksi emme liisteröineet sitä koskaan kiinni? Ehkä seuraavat vuokralaiset kuorivat koko […]

Kesäpäiväksi keskelle järveäVeneen kääntäminen on hikinen urakka, mutta tuntuu että riidan aikaansaama vitutuksen määrä kasvattaa kertoimen kanssa lihasvoimiani ja talviuniaan viettänyt vene on nopeaakin nopeammin oikeinpäin. Posautan tapin reikäänsä, rumautan pohjaritilät paikoilleen, viskaan äyskärin perään ja runnon airot hankaimiinsa. Rivakka töytäys ja vene on vesillä, minä hyppään perään, könyän keskituhdolle ja airot asettautuvat talvenkin jäljiltä […]

Life is a rollercoaster Pyörittelin punavalkoraidallista pilliä lasissani, oranssinpunainen neste muodostaa hitaan pyörteen, missä jääpalaset kilahtelivat satunnaisesti toisiinsa. Siemaisen juomaa silloin tällöin ja silmäilen ympäristöä tarkoituksellisen välinpitämättömän näköisenä, vaikka todellisuudessa skannaan kotkankatseellani jokaisen terassilla istuvan tai sen ohi kulkevan ihmisen. Tänään. Olen päättänyt, että nyt riittää sureminen, elämä on tässä ja nyt, enkä yhden hulttion […]