Tag: #omaelämä

Työvuosi alkoi varsin lunkisti – maanantai oli yleinen vapaapäivä ja perjantaina sain nauttia ensimmäisestä nelipäiväisen työviikon vapaasta perjantaista. Vuoden ensimmäinen viikko oli myös tähän astisen talven kylmin, koska Vonkiksen mittarissa oli joka ainoa aamu vähintään -30 astetta. Pihassa seisoo kolme peltilehmää arktisessa umpijäässä, joten iloitsin suunnattomasti mahdollisuudesta olla etätöissä kaikki kolme työpäivää. Asiakaspalvelu kampuksella avautuu […]

Pitkään olen  pyöritellyt päässäni ja äänenkin pohtinut ajatusta nelipäiväisestä työviikosta, mutta pitkään se myös jäi vain ajatuksen, haaveen, unelman muotoon. Kunnes sitten lokakuussa voimat loppuivat ja joudin jäämään sairauslomalle keskivaikean masennuksen diagnoosilla. Uupuminen ei missään nimessä johtunut pelkästään työstä ja työpaikasta, todellisuudessa varmaankin enemmän on vaikuttanut kaikki muu mitä lähiperheessä on tapahtunut ja tapahtuu. Sain […]

Kävin maanantaina työterveyslääkärillä ”kontrollissa” ja hän kysyi, olenko valmis töihin vai kirjoittaako hän lisää sairauslomaa. Totesin, että kyllä, aloitan työt seuraavana päivänä. ”Essi” alkoi potkia mielestäni kolmannella lääkeviikolla ja sairausloman viimeisellä viikolla olo ja meno oli ihan toista kuin aikaisemmin. Niinpä uskaltauduin tekemään päätöksen töihinpaluusta vaikka lääkäri olikin kirjannut järjestelmään, että  ”apean ja hiljaisen oloinen”. Omasta mielestäni […]

Nyt minä sitten olen kuuskymppinen. Katselen kasvojani peilistä ja ihan sama nainen sieltä takaisin katsoo. Tutkiskelen ajatuksiani ja ihan samat ajatukset siellä päässä pyörivät. Vaatekaapista päälle päätyvät samat vaatteet ja kenkäkaapista samat kengät. Pitäisikö jotain muuttaa tai muuttua? Voittaisinpa lotossa.                

Olen tainnut itseäni jo useampaan otteeseen kehuakin aikamoiseksi taikuriksi keittiössä, mutta on minullakin Akilleen kantapää: kuivakakut. Jotenkin kakuista tulee liian kuivia tai sitten ne takertuvat vuokaan ja repailesina ryökäleinä niitä ei kakuiksi edes tunnista. Taidottomuudestani vinkuessani olen useammalta ihmiseltä saanut suosituksen paistaa Paholaisen kakun, sitä kun ”ei tarvii vatkatavispatarumputtaa, senkus sotket aineet sekaisin ja kaadat […]

  Tiistaina töissä ollessa alkoi vatsaani koskea ja olo oli hiukka pahoinvoipa, mutta koska suolistoni on jo vuosia oireillut milloin milläkin tavalla, en ottanut asiaa mitenkään vakavasti. Kuitenkin kotiin tultuani olo huononi ja pientä lämmöntynkääkin mittari näytti kun sitä korvassani piipautin, makasin torkkuen koko illan kunnes lopulta varsin aikaisin kaivauduin vällyjen alle ja nukahdin yöunille. […]

Vaikka isompi kotiremppa pistettiinkin jäihin, ei remppakärpäleen pörinä suostunut hiljentymään. Miettiessäni vähätöisempää, mutta ison muutoksen aikaansaavaa operaatiota silmäni tarttuivat keittiön kaapistojen oviin. HAHAA! Näihin kaapistoihin kun roiskii vähän reippaampaa väriä, niin ei edes huomaa noita mäntyseiniä ja -kattoa! Toinen HAHAA!Ja eikun googlaamaan paikallisia yrityksiä, mitkä tekisivät ammattitaidolla ovien kunnostamista ja pinnoittamista/maalaamista. Löysinkin kaksi firmaa, joista […]

Mistähän se tuokin sanonta mieleen tuli? Ei taida valtion leipä olla sen pidempi nykyään kuin minkään muunkaan työnantajan ja kapeahan se leipä on jokaisen mielestä, ellei ihan miljonääriksi voi itseään tituleerata. No anyways. 17 aamua on kulunut positiivisesta koronatestistä eikä olo vieläkään ole ruusuisin. Väsyttää, yskittää, aivastuttaa ja jos erheydyn iltapäivästä kuumetta mittaamaan, niin kyllähän […]

…ja mitäs muuta minä sitten tuliaisina hienolta Barcelonan-reissulta toinkaan kuin KORONAN. Pitkään onnistuin virusta välttelemään, mutta annahan olla kun viimein sitten uskaltautuu isommin reissun päälle, niin napsvain ja tautihan sieltä kotiintuliaisina matkaan lähti. Lauantain vastaisena yönä heräsin hillittömään palelemiseen. Kiskoin villasukat ja paksun kotihupparin niskaani, keräsin omat vuodevaatteni kainaloon ja raahauduin takkahuoneeseen levottoman kroppani kanssa […]

Viimeinen kokonainen päivä Barcelonassa ja tarkoitus oli vain huuhailla koko päivä, mutta eihän se tietenkään niin mennyt, vaan jotain oli pakko ”kirjata listalle”. Aamupalalla heittelimme ideoita päivän ohjelmasta ja _päätimme_ että ohjelmassa on merenranta ja Picasso museo. Sää oli mitä parhain, joten ei muuta kuin lenkkarit jalkaan,vesipullo reppuun ja menoksi. Kuvassa oleva riemunkirjava blazeri ei […]