Tag: #omaelämä

torstai Torstai on toivoa täynnä sanoo sananlaskukin ja koko pitkän torstain minäkin toivoin,  ettei minkäänmoisia oireita hiipisi niskaani ja illalla sain huokaista helpotuksesta, kun olo edelleen ok. Mutta sitten Juniori pisti perhechattiin kuvan positiivisesta testistä. Oujee. Aika tylsä päivä oli torstai, jumppasin jonkin verran, rahjasin klapeja uuneihin, taustalla hölisi BB:n 24/7, jota hetkittäin jopa pysähdyin […]

keskiviikko Onnistuu se pätkänukkuminen näköjään Olotilallakin, vaikka niin kovasti kehuskelin hyvillä unillani. Koronahuolestuminen Turjakkeen sairastuttua ja omien oireiden yliaktiivinen tarkkailu varmaankin nostivat kierroksia sen verran, että aika moneen otteeseen yöllä sain napauttaa unikirjan rauhoittamaan aivojen oravanpyörää. Mutta keskiviikko-aamukin valkeni ilman kolotuksia, kuumetta tahi kurkkukipua, joten ei ainakaan vielä virus ole valtaamassa elimistöäni. Aamupäivällä taivaalta varisi […]

kun sata vuotta sitten aloittelin bloggaamista, olivat postaukset enemmänkin päiväkirjamaisia, kuin näitä nykymallin mukaisia, joskus jopa etukäteen ajateltuja ja hahmoteltuja tekstejä. Ajattelin iltamenoista vapautetun koulujen syyslomaviikon kunniaksi kokeilla palaamista vanhaan tyyliin. Niinpä tällä viikolla postaan joka päivä ilman sen isompia aiheita, kunhan pölisen omiani. ***   Maanantai Jäin etätöihin Olotilalle täksi viikkoa, koska kampuksella ei […]

Kesämökkimme, ”tilamme” on nimetty Olotilaksi. Nimi valittiin aikoinaan tarkoituksella sen monimerkityksellisyyden vuoksi, tila on paikka missä ollaan ja siellä ollessa vallitsee tietty henkinen ja fyysinen olotila/olomuoto, jollaista ei kotona pääse kokemaan. Isäni rakensi aikoinaan mökin hartiapankilla ja koko perhe osallistui raksalla parhaansa mukaan, paikalle saapui ammattimiehiä tarvittaessa, mutta hekin yleensä tekivät hommansa talkoomielellä. Kesämökillä on […]

9 kuukautta, vanhanaikaisesti ilmaistun raskauden kestoajan,  kului aikaa ensimmäisestä visiitistä muistihoitajan luona lääkärin vastaanotolle pääsyyn. Tuloksena ei kuitenkaan ollut  vauvaa, vaan diagnoosi. Äidillä on Altzheimerin tauti. Tiistaina muistihoitajan vastaanotolla teetätettiin uudelleen samat muistitestit  mitä elokuussa oli tehty ja minä sain olla testin jälkeen läsnä niiden läpikäymisessä ja avaamassa läheisen näkökulmaa tilanteesta. Muistihoitaja oli todella ystävällinen […]

Päätin minäkin miettiä mitä muuta kuin kirjoja voisin menneeltä tammikuulta ylöskirjata, joten here I go: Kaksi askelta pimeässä: Äidin muistisairaus pudotti useamman kerran aika syvälle. Käynnit kotona vaativat aina pienen henkisen skarppaamisen, koska en ikinä tiedä onko vastassa suht normaali tilanne, vai alkaako heti ovelta isän haukkuminen, itku, valitus ja itsensä surkuttelu. Avuttomuus ja kyvyttömyys […]

Nappasin Rosacaninan blogista tämän Jouluhörhöilijälle sopivan kyssärikoosteen, eli täältä pesee: Missä vietät joulua? Kun muutimme 2000 tähän kotiin, ilmoitin kaikille läheisille, että nyt loppui joulunpyhien reissaaminen. Ei vuorojouluja siellä täällä ja tuolla enää, mutta meille saa tulla, ovet ovat avoimet ja pöydän ääreen nostetaan tarpeen mukaan lisää tuoleja.   Ajoissa vai viime tipassa? mie teen […]

Ihanasti alkoi tämä 56 syntymäpäiväni – tradition mukaisesti mies ja jälkikasvu kantoivat laulun säestyksellä minulle vuoteeseen aamupalan. Tässä kuvassa näkyvät vain pojan valmistama sitruunamoussekakku sekä tyttären tekemä kortti, mutta tarjottimella oli myös Turjakkeen omin kätösin lämmittämät karjalanpiirakat, joiden päälle hän oli viipaloinut kananmunaa ja savujuustoa. Tarjolle  oli asetettu myös haudutettua teetä. Ihana perhe <3Koska minun […]

Päätin viime maanantaina aivan ex-tempore, että tämä eukkopa viettää viikon kesämökillä ja ottaa kesämökin omakseen. Onneksi matkaa mökille on ajallisesti vain puolisen tuntia, joten töihinlähtöäkään ei tarvinnut aikaistaa bussiaamuja varhaisemmiksi – sama aika kuluu matkaan mökiltä töihin omalla autolla, mitä kotoa vie bussimatka. Kunpa olisinkin voinut ottaa viikon lomaa, niin olisin voinut erakoitua tyystin, mutta […]

Facebookin muistoista pärähti seinälleni vuonna 2009 kiertänyt teksti, missä piti kysyä lapsilta vastauksia erilaisiin kysymyksiin Äidistä. Ystävän innoittamana kysyin samat kysymykset nyt vuonna 2017 jälkikasvultani.Alla molempien vuosien vastaukset ja jälkikasvuni näkemys minusta silloin ja nyt, ilman sen isompia kommentointeja: R1 (vuonna 2009 vuosia 13, nyt joulukuussa 22v)R2 (vuonna 2009 vuosia 11, nyt joulukuussa  20v) 1. […]