Viime viikkojen onnellisuus tehtiin näistä jutuista

 

 

woman-591576_960_720.jpg

Tiputin ajokorttini ja pankkikorttini matkalla yliopistolle. Luultavasti olin tiputtanut ne kaivaessani bussikorttia.  Huomasin heti koululle saavuttua kadottaneeni kortit ja tein heti tarvittavat toimenpiteet. Onneksi pankkikortin voi sulkea helposti ja laittaa omaehtoisen luottokiellon. Silti oli inhottava olo siitä, että joku tuntematon voisi käyttää henkilötunnusta väärin oman huolimattomuuden takia. Miksi oli niin kiire ja miksi olin ollut niin huolimaton?   Päivän aikana ehdin jo vaipua epätoivoon, ettei kortit enää löytäisi mulle. Puoli viiden aikaan ovikello kuitenkin soi ja oven avattuani siellä seisoi tuntematon mies hymy kasvoillaan ojentaen kortteja minulle. Luin hänen kasvoiltaan kysymyksen ”olet varmasti kaivannut näitä?” Olin niin hämmentynyt ja iloinen, että joku tuntematon tuo korttini kotiovelle asti, etten aluksi edes huomannut kiittää. Hämmennyin ja tulin vielä enemmän iloiseksi, kun mies kertoi, että olisi halunnut soittaa minulle rauhoittaakseen ja kertoakseen korttien olevan turhassa. Mutta hän ei ollut löytänyt numeroani ja ei ollut voinut soittaa sen takia.  Ihanaa, että tuollaisia ihmisiä on olemassa!

Onnellisuus on ollut sitä, että kahden viikon jälkeen koulun alkamisesta on löytänyt sellaisia kavereita, joiden kanssa voi halata tavatessa. Mä olen myös ollut otettu, että ihmiset ovat ajatelleet ja kysyneet, miten vieraalla kielellä opiskeleminen sujuu. Mua on myös kannustettu todella paljon. Toivon myös tottakai, että mä olen kannustanut muita.

Luetaan yhtä kurssia kerralla, jolloin yksi 7,5 opintopisteen kurssi kestää noin kuukauden kevätlukukaudella.  En aluksi tajunnut, kuinka nopeasti kurssi on ohi. Tuntui, että vasta kurssin lopussa eri asiayhteydet ja kokonaisuudet alkoivat loksahtaa paikoilleen päässäni. Olenkin onnellinen siitä, että olen antanut itselleni aikaa oppia ja ymmärtää asioita. Enkä ole vaatinut itseltäni liikoja ja asioiden ymmrtämistä heti. Olen myös antanut itselleni aikaa kielen kanssa ja hyväksynyt, etten aina ymmärrä tai osaa yhtä nopeasti kuin ruotsalaiset. Se on ihan enemmän kuin ok ja ainoastaan omalla kehityksellä ja oppimisella on väliä. Siitä aion myös nauttia. 🙂 
 

Täällä on ulkona jo tuoksunut kevät. Olen nauttinut kävelyistä yliopistolle aurinkoisemmassa ja valoisammassa säässä.

Nämä asiat on tehnyt mut onnelliseksi viime viikkojen aikana. Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille ! 🙂

<3:lla Bansku 

Kuva Pixabay

Suhteet Oma elämä Höpsöä

Ruokapöytä vanhasta ovesta ja pinnatuolien kunnostus

 

Neljän hengen ruokapöytä oli vähän liian pieni meidän olohuoneeseen ja halusin myös värimaailmaltaan sopivamman pöydän. Edellinen pöytä oli konjakin ruskean värinen ja olohuone on muuten väriltään hyvin ”rauhallinen” – vaaleaa, harmaata ja vaaleanpunaista. 

Olin haaveillut vanhasta ovesta tehdystä pöydästä ja sopivan oven löydyttyä lähdettiin sitä tekemään. Täytyy tosin tunnustaa, etten tehnyt pöytää yksin, vaan mieheni suunnitteli sen perusteellisesti insinöörimäiseen tapaansa. Siinä missä mies sahasi ja rakensi kehikkoa, niin itse maalasin ja hioin pinnatuoleja.

Pinnatuolit ostettiin paikallisesta tori.fi:stä eli blocketista ja ne on mun mielestä aivan täydelliset, koska on pirttikalusteiden tapaiset – jykevät ja ryhdikkäät.  Kaikkia ei ole vielä maalattu toiseen kertaan ja yksi tuoli on kokonaan koskematon. Voiton puolella kuitenkin ollaan ja siksi kuvia tulinkin jakamaan. 🙂

pöytäpostaus.jpg

 

 

pöytäpostaus1.jpg

vaakapöytä pienennetty.jpg

 

pystymuokattu.jpg

Pöydän pinnan lopputulos ei ollut toivomani. Lasi tilattiin kirkkaana ja en ollut ajatellut kuinka paljon kirkas lasi taittaa vihreään väriin, luonnollisesti. Näyttäessäni ja harmitellessani kollegallenikin pöydän muuttunutta väriä hän totesi sen olevan aivan ”lasin värinen”.  Kirkkaan lasin vihertävä väri tuntui olevan muille itsestäänselvyys, mutta itseltä se oli jostain syystä mennyt täysin ohi. 

Vaikka pöydän väri ei olekaan se nätin vaalean harmaa, niin pöytä on mielestäni silti nätti ja kodikas. 🙂 Vai mitä mieltä olette? Ja ei kai kaiken pidäkään olla värimaailmaltaan aivan samanlaista? Jos kuitenkin olisi oven oikean värin halunnut säilyttää, niin olisi pitänyt tilata kirkas lasi, joka ei taittaisi lasin väriä luonnolliseen vihreään.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Sydämellä bansku. 

Koti Sisustus DIY