Ennen opiskeluiden alkamista ajattelin..

.. nauttivani opiskelujen tuomasta vapaudesta enemmän, ettei joka päivälle ole samanlaisia aikatauluja ja voisin itse päättää päivistäni enemmän. Huomaan kaipaavaani rutiineja enemmän ja en vielä osaa olla tämän ”vapauden” kanssa. Tunne vapaudesta katosi myös aika nopeasti kun ensimmäisten perjantaisten luentojen jälkeen tajusin, ettei työt jääneetkään enää konttorille.. 😀 Heh, ei vaan, onneksi näihin asioihin tottuu ja rutiinit varmasti muodostuvat ajan kanssa. 

… nauttivani pelkästään opiskeluista. Olin päättänyt panostaa opiskeluihin aluksi ilman osa-aikaista työstä. Lähes viikon jälkeen kuitenkin huomasin selaavaani osa-aikaisia työilmoituksia. 

… saavani koulusta inspiraatiota blogin kirjoittamiseen. Oon ollut käsitellyistä aiheista liekeissä, mutta silti en ole saanut niistä inspiraatiota blogiin.  Ehkä johtunut väsymyksestä ja siitä, ettei ole enää jaksanut ajatella järkevästi koulun jälkeen.  

… koulussa olevan vapaaehtoisia massaluentoja enemmän, mutta opetus onkin tapahtunut suurimmaksi osaksi 20 hengen ryhmissä ja kaikki luennot ovat olleet pakollisia. Luentojen jälkeen asioita on käsitelty vielä 5 hengen seminaariryhmissä. Oppimiselta ja keskustelemiselta ei ole ainakaan voinut välttyä. Hyvä niin.  On myös  enemmän painetta olla todella skarppina luokassa, koska ryhmä tuntuu pieneltä ja haluaisin, että mulla olisi jotakin annettavaa seminaariryhmän keskusteluihin.  

… uusien opiskelijoiden vastaanoton olevan hyvä, mutta se on ollut todella lämminhenkinen. Oon myös ollut positiivisesti yllättynyt, kuinka vanhemmat opiskelijat ovat luoneet sellaista yhdessä tekemisen fiilistä – ei kilpailulle ja iso joo yhteistyölle!  

… pärjääväni paremmin kahden vieraan kielen kanssa opiskeluissa. Viime vuosina oon käyttänyt lähes ainoastaan ruotsia ja englanti on jäänyt tosi vähälle. Alkuun tarvitaan enemmän panostusta näiden kahden kielen kanssa, mutta onneksi tiedän sen helpottavan opiskelujen edetessä. 🙂 

… ymmärtäväni paremmin asioita ja kokonaisuuksia. Oon ollut välillä aika pihalla ja miettinyt mistä nyt puhutaan.. 😀  

… lopuksi, en osannut odottaa, kuinka paljon hyvää ja rauhoittavaa oloa opiskelupaikka voikaan mulle tuoda. On rauhoittavaa, että tuntee tekevänsä jotain mistä nauttii ja joka voi vielä johtaa sellaisten asioiden äärelle, joista on salaa unelmoinut.

Ihanaa helmikuuta kaikille! 🙂 Yritän helmikuussa ottaa enemmän kuvia, jotta niitä olisi enemmän kirjoituksiin eikä vain instagrammiin. 

 

<3:lla Bansku 

 

Työ ja raha Opiskelu

Ensimmäinen viikko takana Tukholman yliopistossa

PC030383 (2).jpg

Melkein tasan viikko sitten, 13. päivä perjantaina menin ensimmäistä kertaa yliopistolle, tervetulopäivään. Vaikka päivä yleisesti tunnetaan epäonnen päivänä, niin mulle se oli onnen päivä. Olin pakahtua onnesta saapuessani yliopistolle ja lukiessani rakennuksessa olevan ”Stockholms universitet”. Aurinko paistoi talvisen kirpsakassa säässä ja ihmettelin itsekseni, että tässä sitä nyt ollaan toteuttamassa unelmia.  

Viikon luennot ovat nyt ohi ja takana on viikko opiskelijaelämää.  Siihen on mahtunut aktiviteetteja, luentoja, lukemista ja myös omia pohdintoja tulevaisuudesta. Halusinkin koota ajatuksia kuluneesta viikosta, johon on mahtunut mm. seuraavia ajatuksia tai tuntemuksia:

  • On ollut totuttelemista opiskeluihin ja uusiin rutiineihin töissä käymisen jälkeen, koska se sujui niin rutiininomaisesti.
  • Olen tavannut mukavia ihmisiä ja tuntuu, että löydän hyviä koulukavereita, joiden kanssa viihdyn.
  • Osaan melko hyvin kaupallisen ja oikeudellisen sanaston ruotsiksi opiskeluiden ja työskentelyn ansiosta. En ollut ajatellut, että aloitan tämän alan sanaston kanssa ihan alusta. Olin ajatellut, että kieli menee omalla painollaan, mutta se tuleekin vaatimaan oman panoksen opiskeluissa.
  • Silti uuden alan sanasto ei ole ollut väsyttävintä, vaan useat small talkit ruotsiksi muiden opiskelijoiden kanssa. Tämäkin taisi vähän yllättää, koska töissä keskusteleminen sujui helposti ja hyvin. Ainakin töistä keskusteltaessa, koska tiesin keskusteluaiheen ja oli helppo pysyä mukana. Lisäksi ihmisten ja niiden puhetapojen tunteminen helpottivat tottakai myös. Nyt taas small talkeissa tuntuu, että aiheet vaihtuvat nopeasti ainakin näin tutustumisvaiheessa ja on vaikeampi pysyä mukana. 
  • Uskon tämän opiskelun olevan mun juttu ja luotan siihen, että tämän ansiosta tulevaisuudessa saavutan jotain, jota voin intohimolla tehdä. 
  • Sain flunssan. Kroppa taisi antaa periksi, sillä viime viikolla oli viimeinen työpäivä ja nyt loppuviikolla ei ole luentoja.. Tunnollinen opiskelija..? 😀

<3:lla Bansku

 

Työ ja raha Opiskelu