Eilinen päivä alkoi bussilipun jonottamisella. Sen voi (naturalmente..) ostaa vain kuluvalle kuukaudelle, eli kuun ensimmäisen päivän aamuna siellä oli muutama muukin samalla asialla. Ihana vuokraemäntä oli korvaamaton apu ei-niin-palvelualtiin ja ei-yhtään-englanninkielentaitoisen virkailijan kohtaamisessa. Koska vuokraemäntäkään ei meinannut ottaa selvää virkailijan äksyilystä, ei tämä vaihtariparka olisi kyllä yksin pärjännyt mitenkään!

Seurava haaste oli bussin löytäminen. Onneksi samaa bussia sattui odottamaan Frederika, joka oli jo toista kertaa matkalla yliopistolle, ja osasi paitsi edellispäiväisen kokemuksen, myös yleisen kulttuurintuntemuksensa pohjalta olla suureksi avuksi. Yliopistolle menee keskustasta kahdenlaisia busseja. Tavallaan nopeita ja tavallaan ei-niin-nopeita. Jälkimmäisiä menee tavallaan kolmesti tunnissa, niitä nopeita tavallaan kolme aamussa, mikähän on oikeastaan juuri käänteisessä suhteessa niiden linjojen kiinnostavuuden kanssa.. Kymmenen minuuttia ilmoitetun lähtöajan jälkeen siitä nopeasta vaihtoehdosta ei näkynyt vielä jälkeäkään, ja olisin jo alkanut repiä pelihousujani ja alkanut hivuttautua siihen toiselle pysäkille päästäkseni edes saman aamun nimissä oikeaan suuntaan, ellei Frederika olisi seissyt paikallaan kuin tatti. Ja toden totta, vartin päästä mallia ”no stop” -bussi karautti laiturin viereen, ja täyttyi nopeammin kuin espressokuppi tyhjenee, ja siinäkään ei kauaa mene. Mutta hyvin pian opin, että aikataulut ovat täällä vain tapa somistaa bussipysäkkejä. Tavallaan.

Ja jotta saadaan leima tähänkin tarinaan, niin bussilippu, jonka voi ostaa vain kuluvalle kuukaudelle, on leimattava. Eli lippu, jossa lukee ostokuukauden päivämäärä, on varustettava ensimmäisen käyttökerran leimalla ollakseen voimassa. Koska voihan olla, että sitten kun vuosilukumittari kääntyy ympäri ja kulkee 2015 vuotta vielä eteenpäin, tulee kymmenes kuukausi, ja joku tismalleen saman niminen käyttäisi paikallisbussiyhtiötä häikäilemättömästi hyväkseen ja matkustaisi ehkä jo tomuksi muuttuneella pahvilappusella menemään. Vai hä?

Täällä ollaan!

Eilen raahasin avuliaan kv-tuutorin avustuksella valtaisan matkalaukkuni (ylipainomaksu ei harmittanut ihan niin paljon, kun sain lennot odotettua edullisemmin) uuteen osoitteeseeni. Kadukulmassa oikeaa taloa tähystellessä mun kämppikset sattui kävelemään vastaan, ja ensimmäiset poskipusut vaihdettiin keskellä risteystä. Kämppisten kiiruhtaessa luennolle tapasin vuokraemännän ja pääsin asettumaan aloilleni. Parin viikon lomareissu ennen tänne saapumista tarkoitti mantereidenvälistä lentoa saapasmaahan ja asianmukaista jet lagia, joten eilinen reviirintutkimusmatkani rajoittui lähinnä ruokakauppaan ja takaisin. Meren näin jo, sieltä se talojen välistä pilkottaa!

Ystävällinen vuokraemäntä lainasi vuodevaatteita ja pyyhkeitä kunnes ehdin ostoksille. Yöllä italialaisen peittovirityksen ja villahuivin alla värjötellessäni muistin erittäin elävästi erään helmikuisen Rooman matkan, jolta matkamuistona oli kasa sukkahousuja ja villapaitoja. Kuulin huhua, että kaupungin laitamilla on Ikea, joten suuntaan varmaan viimeistään viikonloppuna skandinaavinenäni kohti lihapullapatojen tuoksua ja kasaan ostoskärryyn untuvapeittoja ja vilttejä. Luotan kuitenkin myös siihen, että lämmitys kytketään päälle ennen oikeasti kylmiä ilmoja..

Pääsin tänään tutustumaan italialaiseen byrokratiaan, kun hain paikallisen veronumeron. Virasto on auki vain aamupäivisin, ja ruususenunilta herättyäni otin varsin vauhdikkaan lähdön kohti keskustaa. Osoite oli ilmaistu italialaisittain, joten tiesin lähinnä, minkä aukion reunoilla sen pitäisi sijaita. Avuliaiden ohikulkijoiden opastuksella löysin oikeaan paikkaan jopa kaksi minuuttia ennen sulkemisaikaa! Käynti oli varmasti jokaisen vauhdikkaan askeleen arvoinen, sillä sain käteeni A4:sen, johon oli läiskitty ainakin seitsemän leimaa, joista valtaosa päällekkäin. Paperi on kuulemma erittäin oleellinen puhelinliittymää avatessa tai vuokrasopimusta vahvistettaessa.

Nyt käyn herättämässä kämppiksen päikkäreiltään ja kokkaillaan jotain kivaa päivällistä. Jee!