Kokonaisvaltainen Pahan Olon Aalto

Sanoisin, että ”kuuma aalto” on lievästi understatement. Oikeampi nimi on Kokonaisvaltainen Pahan Olon Aalto. (KPOA, if you like) Aiemmin en tajunnut, mitä haittaa siitä nyt sitten on jos on hetkeksi aikaa kuuma, enkä ymmärtänyt miksi joku haluaisi vaihdevuosissa ottaa lievästi lisääntyneen rintasyöpäriskin hormonikorvaushoitojen kanssa vain päästäkseen niistä eroon. 

Omani eivät ole varmasti pahimmasta päästä, en hikoile juurikaan, mutta on ne nyt vähän enemmän kuin vain hetkellinen kuumuus. Sydän tykyttää, on huono olo ja v***ttaa nämä kaikki yhdessä. Mutta sitten se menee ohi ja on taas normaali. Onneksi KPOA tulee mulla enimmäkseen vain öisin, joskin se herättää ja häiritsee unen laatua noin muutenkin. 

Toinen juttu on mielialat, väittäisin että olen päässyt suht helpolla senkin suhteen. Ajoittain olo on vähän sellainen PMS-mäinen eli pienestä asiasta saattaa alkaa itkettämään eikä itsekään oikein tiedä miksi. Kerran lomalla sain tällaisen puoli päivää kestäneen surkukohtauksen, jota edelsi raivo miehen persumaisista vihapuheista aamiaisella, joka mielestäni sinällään ansaitsi raivoa, oli hormoneja tai ei 😀 Eli se olisi voinut mennä ihan normi lomanloppumisärsytyksen piikkiin. Sitä kestänyt puolen päivän itkuisuus tosin ei, ja vielä vähemmän viikonloppuna sattunut yöllinen itkukohtaus kun olin ihan kamalan väsynyt huonoista yöunista ja odotin pääseväni aikaisin nukkumaan mutta sitten iski KPOA ja mies vetelee sikeitä tyytyväisenä vieressä, vaikka ei ollut edes edeltävästi väsynyt! Tämä johti yölliseen itkukohtaukseen ja sen jälkeen nukuinkin ihan ok 😀 

Mutta itselleni tulevaisuuden varalle, toistaiseksi nämä eivät ole olleet mitään sellaista mitä et kestäisi tulevaisuudessakin tarpeen vaatiessa. 

 

Hyvinvointi Terveys

Mun sydän pakahtuu näistä äitienpäiväpostauksista

Onneksi sillee hyvällä tavalla. Että vaikka tässä blogissa enimmäkseen nähdään valitusta yhteiskunnan kärsivästä äitimyytistä, palkkaepätasa-arvosta, huonosta urakehityksestä lastensaannin jälkeen, miesten yleensäkin helpomalla pääsemisestä, synnytyksen kauheudesta ja oman kehon ja minuuden menettämisen pelosta, lapsettomuushoitojen aiheuttamista vaihdevuosista ja kuinka perseestä sekin on niin joskus sentään on pakko munkin sanoa että kyllä se voi olla ihan jees jos mullakin olis joskus äitienpäivä. 

Eikä tähän ees liity mitään katkeruutta! Vielä. En oo ollut vielä kovin pitkään lapseton, mulle tää kolmekymppisen double income-elämä näyttäytyy vielä houkuttelevana vaihtoehtona. Joten täytyy nyt ottaa irti kaikki tästä kun tänään nää kaikki äitipostaukset saa mun sydämen sulamaan joten ihan erityisesti. En kestä Asikaisen Hipin tekemää ihanaa brownie-kakkua enkä Silvan onnittelulaulua, liian suloista! 

Ja mun kaverikin on raskaana, olisiko vähän mahtavaa jos nyt tärppäisi tästä hoidosta niin oltaisiin yhtä aikaa raskaana ja äitiyslomalla! Eikä tarvi nyt tulla kertomaan että kesken voi mennä sekin raskaus ja luultavasti meillä ei tärppää ja kesken menee sekin ja ei siinä äitiyslomalla oikeasti edes ehdi tai halua ketään nähdä. Kun tänään mä keskityn siihen että voi vaikka mennäkin hyvin. 

Joten, Silvan sanoin, hyvää onnea meille kaikille vaan. 

 

Suhteet Ystävät ja perhe