Voimaannuttavat kuukautiset my ass

Haluaisin (ehkä varovaisesti) tulla raskaaksi, mutta en kuukautisia. Problem, I know. Endometrioosin kanssa ongelma on, että hoidetaan joko kipuja tai hedelmällisyyttä. 

Minulla ei nyt ole ollut kuukautisia kohta kymmeneen vuoteen, kiitos hormonikierukan. Eikä ole ollut yhtään ikävä. Muistan kyllä kauhulla niitä vuosia nuoruudessa kun ne olivat, ennen ehkäisyn aloittamista. Oksentelin, sain migreenejä, pyörryin. 

Ehkä kaikista pahinta ainakin silloin nuorena oli se, että aika monet naiset eivät ottaneet tosissaan sitä, että joillekin kuukautiskivut todella ovat ihan oikeasti todella kipeät. Että siihen, kun olet juuri oksentanut ja kivusta sumenee näkö, ei auta liikuntatunnilla kävely. Eikä lämpötyyny tai Burana. Ei siihen auta yhtään mikään paitsi aika. Ja ehkä mahdollisesti jotkin särkylääkkeet.

Että ihan aidosti en ole innoissani jos tämä show palaa. Nyt pitäisi kuitenkin käydä töissä ja pari päivää joka kuukausi saikkua on yllättävän monta päivää vuodessa. Ai niin ja tiesittehän, että omalla ilmoituksella saa töistä olla pois vain flunssan, mahataudin tai lääkärin diagnosoiman migreenin vuoksi? Ei kuukautisvaivojen. Että jos työnantaja määräyksiä tiukasti noudattaa, pitäisi joka kerran hakea saikkulappu. 

Kun tämä lapsenteon prosessi on ollut vähän vaivalloista tähänkin asti, en tiedä miten onnistun jos elämä muuttuu kivuliaaksi ja hankalaksi jo ennen mitään raskautta… joten jos nyt jollain on jotain timanttisia ehdotuksia parhaista lääkekombinaatioista, antaa palaa!

Hyvinvointi Terveys

Lapset: varovainen kyllä

Ostin raskaus- ja imetysvitamiineja. 

Apua. Miksi näissä ei voi vain lukea että monivitamiinivalmiste? Miksi ei voi ostaa pelkkää folaattia, en tarvitse ylimääräistä rautalisää? Ja sittenhän kaikki näkee että täällä yritetään nyt raskautua!? Apua!

Varasin huolettomasti seuraavalle arkivapaalle kuukauden päähän gynekologin.

Niin mutta sittenhän mä en pääse enää koskaan vaellukselle?! Ei tänäkään vuonna saatu aikaiseksi mennä Lappiin, nyt ei sitten ikinä päästä.

Työkaveri lohdutti, että lapsen kanssa voi tehdä melkein mitä vaan, jos tosissaan haluaa, mutta et sinä kyllä sinne vaeltamaan niin paljon halua. Näin vähän epäilinkin. Ei toki sillä, että tosiaan oltaisiin pariin vuoteen saatu aikaiseksi järjestää vaellusreissua, vaikka siitä aina puhutaankin. Mutta vaan se ajatus, että sitten ei voi jos haluaisikin. 

Tähän kai se kaikki kumuloituu, elämänmuutos. 

***

Hyperventilaatio. Kai me nyt sitten kuitenkin annetaan tälle mahdollisuus. Kaiken tämän pohtimisen jälkeen syyt tuntuvat suorastaa kliseilta, mutta kuitenkin. Uteliaisuus ja pelko siitä, että jää jostain paitsi. Joskus tosin näen mielessäni pienen tummatukkaisen tytön, jonka kanssa käyn kirjastossa kuuntelemassa satukasetteja ja syömässä Puffet-jäätelöitä, kuten itse pienenä. Ja vauvat töissä eivät näytä ehkä enää ihan niin ällöiltä synnyttyään kuin joskus aiemmin. 

***

Pohdin silti, pitäisikö sitä gynekologiaikaa  kierukan poistoon vielä siirtää. Ihan vaan että ehdittäisiin tekemään se reissu kavereiden kanssa ja vähän maistelemaan paikallisia oluita… 😀

Suhteet Ystävät ja perhe