Onpa ollut lämmin päivä! Mittari on näyttänyt 26-27 astetta, joten naamaa on taas suunnattu aurinkoa kohti. Eilen muutama leuan finni oli jotenkin vähän pahemmassa kunnossa – punoittivat ja olivat kipeitä. Eilinen aurinko oli jo vähän saanut niitä parempaan kuntoon ja toivottavasti tämän päivän ”urakka” on edesauttanut eilisen parantavaa efektiä. Näemme tuloksia toivottavasti huomenna!

Huomenna muuten pysytellään vielä takapihan solariumissa, mutta perjantaiksi on sovittu rantsukäristykset kaverin kanssa. Aina kivampi mennä loikoilemaan jonkun kanssa, että saa juttuseuraa. Vaikka no, näistä minun kavereistani ei kyllä yksikään mikään varsinainen auringonpalvoja ole, perjantain seuraksi saatu kaveri jaksoi viime kesänä makoilla rannalla maksimissaan puolitoistatuntia, vaikka sen ajan jälkeenhän yleensä lisätään aurinkorasvaa seuraavaa settiä varten. ;D No, menkööt, seura on silti kivaa. Lauantaina pitäisi vielä olla hyvä sää (kenties jopa +30 astetta), ehkä menen yksin sinne yliruskettuneiden mummojen sekaan nauttimaan? Täytyy huomisesta ottaa auringosta kaikki ilo irti kasvojen suhteen, sillä meikittä en kaupungille tällä naamalla lähde. You can call me vain, mutta en finnieni kanssa pysty missään liikkumaan. Kaikki ovat niiden kanssa varmaan taistelleet ja jokainen on aknenaaman jossain nähnyt, mutta en mitenkään tuntisi oloani hyväksi ilman meikkivoidetta. Ellei minulla sitten olisi pussia päässä. Muuta meikkiä en tarvitse, koska tasaisen värinen iho on minulle se tärkein juttu. Muut meikit ovat rannalla mielestäni ihan turhia.

Solakoitumisprojekti on viimeisen viikon ajan hieman takkuillut. Takapakkia ei ole tullut, mutta se vaan ei putoa, ei edes 100 grammaa. Keholla on varmaan taas menossa säästöliekkivaihe, eli se pelkää, että lähtee liikaa vararasvaa liian nopeasti. Jos vielä viikon päästä junnataan samoissa lukemissa, pitää varmaan taas ottaa ketokarppivaihe käyttöön. Sen aikana syön siis maksimissaan 20g hiilihydraatteja päivässä. Viimeksi tämä onnistui vallan mainiosti syömällä päivittäin erilaisia munakkaita. Valmistin aamulla neljän munan munakkaan, johon lisäsin juustoa ja katkarapuja tai tonnikalaa. Jokaisessa näistä aineksista on 0g hiilareita 100 grammassa. Yhdessä munassakin on muistaakseni alle 0,5g hiilareita. Tuosta munakkaasta söin 1/4 aamiaiseksi, 1/4 välipalaksi ja 1/2 pääruoaksi. Mahdollisena iltapalana söin esimerkiksi herkkusieniä purkista. Seitsemän päivän ketokarppivaihe sai painonlaskun taas käynnistymään ja pääsin vähitellen lisäämään hiilareiden päivittäismäärää. Enkä edes ehtinyt tuona aikana kyllästyä kananmuniin, mikä on kyllä ihme!

Nyt kun ilta-aurinkokin on saateltu puiden taa piiloon, voin taas suunnata takaisin pelikonsolin ääreen jatkamaan pelaamista. 😉 Kyllä, olen yksi niistä kammoamistasi nörttitytöistä, jotka osaavat tehdä pleikkarin ohjaimella taikatemppuja. Oikeastaan ärsyttää, että tyttöjen pelaamista kritisoidaan, tai jopa väheksytään, ja sitä pitää aina olla puolustelemassa. Kuinkakohan monesti olen törmännyt poikaan, joka ei ole uskonut pelitaitoihini, koska olen tyttö? Luu kurkkuun sellaisille. Minä pelaan ja olen ylpeä siitä. >:)